Únětice-kulttuuri
Wikipedia
Únětice-kulttuuri (saks. Aunjetitz) oli varhaispronssikautinen kulttuuri itäisessä Keski-Euroopassa 2300-1600 eaa. Tämä kulttuuri liittyy keskieurooppalaiseen kulttuurien kehityssarjaan, joka johti kelttien, mm. gallialaisten kulttuurin kehitykseen. Kulttuurin keskus oli nykyisten Tšekin tasavallan, itäisen Etelä- ja Keski-Saksan sekä eteläisen Länsi-Puolan alueella. Kulttuuri ulottui mm. eteläiseen Pohjois-Saksaan, Itävaltaan ja mahdollisesti Itä-Kroatiaan. Saksan Únětice-kulttuuri näyttää esiintyneen yksittäisinä saarekkeina. Únětice-kulttuuri oli joistain haudoista päätellen sosiaalisesti kerrostunut viimeistään 2000-1800 eaa., eli kulttuurissa esiintyi ylimystöä.
Tätä kulttuuria edelsi kellopikarikulttuuri ja sitä seurasi tumuluskulttuuri joka rakensi suuria kumpuhautoja. Únětice-kulttuuria on pidetty kellopikarikulttuurin ja nuorakeraamisen vasarakirveskulttuurin sulautumana. Myös Únětice-kulttuuri rakensi kumpuhautoja ja tumuluskulttuuri oli suoraa jatkoa sille.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Uneticen kulttuuri
- Pronssikausi A1: 2300-1950 eaa.:
- Pronssikausi A2: 1950-1700 eaa.:
Kulttuuri kävi kauppaa Ison-Britannian Wessex-kulttuurin kanssa. Vaikka erilaisia kupariseoksia tunnettiin, pronssi yleistyi vasta Únětice-kauden jälkeen. Pronssikautisten kulttuurien tapaan tässäkin kulttuurissa oli sosiaalista kerrostuneisuutta, ns. ylimystyä eli päälliköitä ja johtajia.
[muokkaa] Únětice-kulttuurin ryhmiä
- Saksa
- Adlerberg (eniten kappopikarikulttuurin vaikutetita)
- Straubing
- Singen
- Neckar-Ries
- Upper-Rhine-ryhmä (Upper Rhine, Über Rhein)
- Itävalta
- Unterwölbling
- Unkari
- Hatvan
- Nagyrév
- Slovakia
- Nitra
- Kost'any
- Puola
- Trzciniec
