Kuittijärvet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuittijärvet
Kalevalan kansallisen piirin kartta, jonka keskiosassa (vasemmalta oikealle) Ylä-, Keski- ja Ala-Kuittijärven muodostama Kuittijärvien ketju.
Kalevalan kansallisen piirin kartta, jonka keskiosassa (vasemmalta oikealle) Ylä-, Keski- ja Ala-Kuittijärven muodostama Kuittijärvien ketju.
Valtiot  Karjalan tasavalta (Venäjä)
Paikkakunta Kostamus ja Kalevalan kansallinen piiri
Koordinaatit 65°08′00″N, 31°15′00″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Vienan Kemi
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 100 – 103 m [1] (Ala- ja Keski-Kuittijärven pinta noin101–101 m, vaihtelee säännöstelyn takia)
Pinta-ala 596 km² (=198+257+141)[1]
Suurin syvyys 44 m [1]
Valuma-alue 10 300 km² [2]
Kartta
Kuittijärvet
Vienan Kemin valuma-alueen kartta (venäjäksi). Kemijoki saa alkunsa Ala-Kuittijärvestä.

Kuittijärvet (ven. Озеро Куйто, Ozero Kuito) on kolmen järven, Ylä-, Keski- ja Ala-Kuittijärven muodostama järviketju Vienan Kemijoen vesistössä Kostamuksen kaupunkipiirin ja Kalevalan kansallisen piirin alueella Karjalan tasavallassa Venäjällä.[3][1][4]

Ylä-Kuittijärven pinta on pari metriä muita ylempänä (103 m mpy), ja sen suurin syvyys on 44 metriä. Se laskee pienen Alajärven kautta Keski-Kuittijärveen. Keski- ja Ala-Kuittijärvi ovat lähes samassa tasossa (100–101 m), ja niitä yhdistää salmi. Niiden vedentasoa säätelee vuonna 1956 rakennettu pato. Järvien kokonaisala on nykyään noin 600 neliökilometriä.[1][5] Ennen vesistörakentamista ja säännöstelyä järvien pinta-ala oli nykyistä suurempi; esimerkiksi Keski-Kuittijärven pinta-alaksi mainittiin 493 km2, kun se nykyään on 257 km2.[3]

Kaikki kolme järveä ovat hyvin kalaisia, ja niitä käytetään veneliikenteen reitteinä. Historiallisesti Vienan Karjalan tärkeimmät kauppa- ja kulkureitit veivät Kuittijärvien kautta. Suurin taajama järvialueella on Keski-Kuittijärven pohjoisrannalla sijaitseva Uhtuan (eli Kalevalan) kaupunkimainen taajama.[3][1][6]

Erillisartikkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Kuito (Куйто) (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) artikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  2. a b Ozero Nižni Kuito (Valtiollisen vesistötietokannan tietoja Ala-Kuittijärvestä) textual.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  3. a b c Kuittijärvet Tietosanakirja (1909-1922), osa 4, sivut 1687–1688. Tietosanakirja osakeyhtiö, Helsinki. Viitattu 5.8.2014.
  4. Kem (Vienan Kemijoesta (vesistöstä)) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  5. a b c d Kuito (Куйто) (Suuren tietosanakirjan eli Bolšoi entsiklopeditški slovar (BES) artikkelin verkkoversio) 2000. dic.academic.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  6. V.H. Peihvasser: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006–2007. Rossija – Strany SNG – Pribaltiki 1:750 000, 1:1 500 000 (+ 1:4000 000). Minsk: Tribum, 220053 g. Minsk. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]