Kruunuerakkohaukka
Sivulta puuttuu | Kruunuerakkohaukka | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Harpyhaliaetus coronatus (Vieillot, 1817) |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Kruunuerakkohaukka Wikispeciesissä |
Kruunuerakkohaukka (Harpyhaliaetus coronatus) on eteläamerikkalainen päiväpetolintu. Lajin nimesi Louis Jean Pierre Vieillot 1817.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on 75–85 cm, naaraan ollessa hieman koirasta kookkaamman. Lintu voi painaa 3 kg. Kookas haukka, jolla on lyhyt pyrstö ja pitkät jalat. Höyhenpuku on pääosin tummanruskea, tummassa pyrstössä on vaalea poikkiraita ja koivet ovat keltaiset. Päälaella on töyhtö. Nuoren linnun vaalea vatsapuoli on tummaviiruinen ja höyhenpuku on kauttaltaan vaaleampi kuin vanhan linnun. Laji voi elää 40-vuotiaaksi.
Kruunuerakkohaukka istuskelee mielellään pylväiden, aidantolppien tms. nokassa vaanien saalista. Se vaikuttaa kömpelöltä mutta on kuitenkin tehokas saalistaja.
Erakkohaukkoja on 2 lajia, tämän lajin lisäksi erakkohaukka (H. solitarius).
[muokkaa] Esiintyminen
Laji asuttaa Etelä-Amerikan keskiosia Andien itäpuolella Boliviassa, Brasiliassa, Argentiinassa ja Paraguayssa. Uruguaysta laji on mahdollisesti kuollut sukupuuttoon. Laji on uhanalainen, vaarantunut. Vähenemisen syistä ei olla täysin selvillä, mutta ainakin paikalliset maanviljelijät ja karjankasvattajat ampuvat niitä. Tappaminen on vähentynyt viime vuosikymmeninä.
[muokkaa] Elinympäristö
Avoimet ja harvakasvuiset metsät sekä pampa.
[muokkaa] Lisääntyminen
Naaras munii vain yhden munan.
[muokkaa] Ravinto
Pyydystää saaliikseen nisäkkäitä, pääasiassa jyrsijöitä ja jäniseläimiä, sekä lintuja, kaloja ja todennäköisesti myös käärmeitä.
[muokkaa] Lähteet
- Perrins, Christopher M. (päätoim.) 1992: Otavan lintutieto - Maailman linnut. Otava. Italia. ISBN 951-1-12001-8
- Es-Wikipedia
- Accueil
- IUCN esiintymiskartta
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Harpyhaliaetus coronatus IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
