Korvasiili

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Korvasiili
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Erinaceomorpha[2]
Heimo: Siilit Erinaceidae
Alaheimo: Varsinaiset siilit Erinaceinae
Suku: Korvasiilit Hemiechinus
Laji: auritus
Kaksiosainen nimi

Hemiechinus auritus
(Gmelin, 1770)

Korvasiilin levinneisyys
Korvasiilin levinneisyys
Alalajit [2]
  • H. a. auritus
  • H. a. albulus
  • H. a. aegyptius
  • H. a. libycus
  • H. a. megalotis
Katso myös

  Korvasiili Wikispeciesissä
  Korvasiili Commonsissa

Korvasiili[3] eli pitkäkorvasiili[3] eli ”egyptiläinen pitkäkorvasiili” (Hemiechinus auritus) on pienikokoinen siililaji, jota pidetään myös lemmikkinä.[4]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korvasiili on täysikasvuisena 300–700 grammaa painava ja 10–20 cm pitkä.

Huomiota herättävin piirre korvasiilissä on sen suuret suipot korvat. Toinen seikka, minkä huomaa nopeasti, on pitkät ja voimakkaat jalat. Eläin näyttääkin jokseenkin jäniksen, siilin ja ketun yhdistelmältä. Eläimen liikkumista seuratessa näyttäisi siltä kuin sen takajalat olisivat etujalkoja lyhyemmät. Siili liikkuu pyylevään ulkonäköönsä nähden hyvinkin nopeaa vauhtia. Tassut ovat suuret ja viisivarpaiset.

Kynnet ovat myös hyvin kehittyneet, ja ne soveltuvat erinomaisesti hiekkaisen maan kaivamiseen. Korvasiilin ”ilme” on hieman hymyilevä ja kuono kapea. Piikkien ja karvan väri vaihtelee eri yksilöillä tummasta ruskeasta harmahtavaan, mutta yleisin väritys lienee keskiruskea. Nelivarvassiilin tapaan korvasiililläkin on valkoinen vatsa. Kyljistä karvat ovat kuitenkin tummemmat, suunnilleen kermakahvin väriset. Piikit ovat nelivarvassiiliin verrattuna aavistuksen lyhyemmät ja tiheämmässä. Korvasiililtä puuttuu nelivarvassiilille tyypillinen piikistön jakaus otsalta.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korvasiili on kotoisin Keski-Aasiasta ja Pohjois-Afrikasta: Libya, Israel, Irak ja Pakistan ovat sen levinneisyysaluetta.[5]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korvasiili rakentaa ruohosta pesän. Se vaipuu luonnossa talvihorrokseen lokakuun ja maaliskuun väliseksi ajaksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stubbe, M., Samiya, R., Ariunbold, J., Buuveibaatar, V., Dorjderem, S., Monkhzul, Ts., Otgonbaatar, M., Tsogbadrakh, M., Zagorodniuk, I., Amori, G., Hutterer, R., Kryštufek, B., Yigit, N., Mitsain, G. & Palomo, L.J.: Hemiechinus auritus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.7.2014. (englanniksi)
  2. a b Wilson & Reeder: Hemiechinus auritus Mammal Species of the World. 2005. Bucknell University. Viitattu 13.6.2010. (englanniksi)
  3. a b Nisäkäsnimistötoimikunta: Hemiechinus auritus Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet. 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Viitattu 13.6.2010. [vanhentunut linkki]
  4. Lemmikkisiilit.net (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Hedgehog central

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.