Kordelinin kappeli
| Kordelinin kappeli | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Vanha hautausmaa, Rauma |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Rauman seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1921 |
| Suunnittelija | Lars Sonck |
| Materiaali | kivi |
| Istumapaikkoja | 65 |
| Tyylisuunta | jugend |
 |
|
Kordelinin kappeli on Rauman vanhalla hautausmaalla sijaitseva siunauskappeli, jonka kryptaan on haudattu liikemies Alfred Kordelin (1868–1917). Hänen omaistensa varoilla rakennettu jugendtyylinen hautakappeli on arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema ja valmistunut vuonna 1921. Kappelin vihki käyttöön Turun tuomiorovasti Einar Candolin. Kolme vuotta myöhemmin Alfred Kordelinin säätiö lahjoitti sen Rauman kaupungille siunauskappeliksi.[1]
Kappelin toteutukseen on osallistunut useita merkittäviä suomalaisia taiteilijoita. Kryptan ja kappelin sisäänkäyntien yhteydessä olevat portaaliveistokset on suunnitellut kuvanveistäjä Emil Wikström.[1] Wikström toteutti ensin vuosina 1922–1923 kryptan ovea reunustavat enkeliaiheiset kiviveistokset. Myöhemmin Kordelinin säätiö lahjoitti Rauman seurakunnalle Wikströmin pronssiveistokset Elämän alku (1939) ja Elämän loppu (1940), jotka sijoitettiin kappelin ulkoportaikon molemmin puolin. Niistä ensimmäinen esittää nuorta äitiä sylilapsen kanssa ja jälkimmäinen vanhaa miestä.[2] Kappelin julkisivun koristereliefit ovat kuvanveistäjä Gunnar Finnen tekemiä. Kappelin ikkunoiden Münchenissä valmistetut lasimaalaukset on suunnitellut Bruno Tuukkanen. Länsiseinän maalausten aiheet ovat Uudesta ja itäseinän Vanhasta testamentista. Kappelin sisätilan koristemaalaukset ovat myös Tuukkasen käsialaa, stukko-ornamentit on valmistanut koristemaalari Carl Slotte. Tuukkanen on tehnyt lisäksi kryptan kattomaalaukset. Alttarilla oleva puinen kullattu krusifiksi on kuvanveistäjä Eino Räsäsen työ vuodelta 1953.[1]
Kappeliin mahtuu siunaustilaisuuksissa noin 65 henkeä.[3] Sen urut on valmistettu Kangasalan urkutehtaassa vuonna 1921 ja ne on restauroitu 1996. Vuonna 2010 julkaistiin kappelissa äänitetty albumi Hommage á Alfred Kordelin, jolla sen urkuja soittaa musiikin tohtori Jan Lehtola.[4]
Portaaliveistokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Emil Wikström: Elämän alku (1939). -
Emil Wikström: Elämän loppu (1940). -
Emil Wikström: Kryptan portaaliveistos (1922–1923) -
Emil Wikström: Kryptan portaaliveistos (1922–1923)
Koristereliefit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Gunnar Finne: Reliefit pääsisäänkäynnissä – viiniköynnös, surevat enkelit ja polvistunut elonleikkaaja (1921). -
Gunnar Finne: Orjantappuraköynnös-reliefi ikkunanpielissä (1921). -
Gunnar Finne: Tyylitelty leijona -reliefi räystäspäädyssä (1921).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Suomalaisia kirkkoja ja kappeleita Viitattu 26.8.2013.
- ↑ Liisa Lindgren: Memoria: Hautakuvanveisto ja muistojen kulttuuri, s. 138–140. SKS, Helsinki 2009.
- ↑ Rauman seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 26.8.2013.
- ↑ "Urkulevytys Hommage á Alfred Kordelin", Alfred Kordelinin säätiö (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 26.8.2013.