Konnantädyke

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Konnantädyke
Veronica anagallis-aquatica.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Ratamokasvit Plantaginaceae
Suku: Tädykkeet Veronica
Laji: anagallis-aquatica
Kaksiosainen nimi
Veronica anagallis-aquatica
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Konnantädyke Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Konnantädyke Commonsissa

Konnantädyke (Veronica anagallis-aquatica) on monivuotinen, Euraasiasta kotoisin oleva kasvilaji. Suomessa laji kasvaa vakiintuneena ainoastaan Ahvenanmaalla, jossa se on rauhoitettu.[1]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konnantädykkeen kukkia.

Konnantädykkeen pystyt varret ovat kaljuja ja kasvavat 20–60 cm pitkiksi. Lehdet ovat varrella vastakkain. Alimmat lehdet ovat ruodillisia, ylemmät melkein sepiviä. Lehden lapa on muodoltaan puikea ja kärkiosasta epäsäännöllisen hampainen. Kukinnot kasvavat ylimmistä lehtihangoista. Kukinto on pitkä ja tiheä terttu, jossa on vaaleansinisiä ja sinipunasuonisia 5–10 mm leveitä kukkia. Yläviistossa oleva kukkaperä on tavallisesti tukilehteä pidempi. Konnantädyke kukkii kesä-elokuussa. Siemenet sisältävä kota on pallomainen, verhiön pituinen tai lyhyempi. Lajin siementuotanto on erittäin runsasta ja se kykenee valtaamaan nopeasti avautuvia kasvupaikkoja.[1][2]

Konnantädyke muistuttaa jonkin verran vesitädykettä (V. catenata), jonka kanssa se voi risteytyä. Risteymiä tunnetaan myös ojatädykkeen kanssa.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konnantädykettä kasvaa koko Euroopassa Fennoskandian ja Venäjän pohjoisosia lukuunottamatta. Yhtenäinen levinneisyysalue ulottuu lisäksi Pohjois-Afrikkaan, Turkkiin, Lähi-Itään ja Keski-Aasiaan. Lajia tavataan monin paikoin muualtakin Aasiasta, kuten Intiasta ja Kiinasta. Konnantädyke on levinnyt ihmisen mukana moneen muuhunkin paikkaan maapallolla, esimerkiksi Yhdysvaltoihin.[3] Suomessa konnantädyke kasvaa levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla. Vakiintuneena lajina se kasvaa vain Ahvenanmaalla Eckerössä. Lisäksi lajista tunnetaan pitkäaikainen tulokasesiintymä Kouvolasta. Muualta Manner-Suomesta tunnetaan muutama jo hävinnyt painolasti- ja sotatulokasesiintymä, muun muassa Kainuusta ja Oulusta.[2][4]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konnantädykettä kasvaa kosteilla niityillä, puronvarsilla, pellonojissa, painolastipaikoilla ja lastauspaikoilla. Suomessa lajia uhkaa lähinnä kasvupaikkojen umpeenkasvaminen.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2009. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 2010. Levinneisyyskartat osoitteessa http://www.luomus.fi/kasviatlas.
  • Ranta, Pertti: Konnantädyke. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 265.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Retkeilykasvio 1998, s. 382.
  2. a b c Ranta 1997, s. 265.
  3. a b Den virtuella floran: Vattenveronica (ruots.) Viitattu 18.11.2010.
  4. Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Konnantädykkeen levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 18.11.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]