Koiviston vapaaherrakunta
Koiviston vapaaherrakunta oli 124 taloa käsittänyt Koiviston pitäjän osa lähellä Viipuria. Se nimitettiin vapaaherrakunnaksi, kun vapaaherran arvon saanut Hans Wachtmeister (1609-1652) sai oikeuden nimeen Koiviston vapaaherra (friherre Hans Wachtmeister af Björkö) sen jälkeen, kun hän oli saanut alueen lahjoitusmaaksi vuonna 1649.[1]
Kun Hans Wachtmeister 1651 korotettiin vapaaherrasäätyyn, hän sai oikeuden kantaa arvonimeä Koiviston vapaaherra Viipurin läänissä olevan Koiviston pitäjän mukaan, josta hän oli 1649 saanut 129 taloa (45 ½ manttaalia) käsittävän lahjoitusmaan Norrköpingin päätöksen (ruots. Norrköpings besluts gods) ehdoilla.[2]
Vaikka tämä alue ei ollut todellinen vapaaherrakunta, se kulki kuitenkin sillä nimellä, ja vapaaherrakuntana se peruutettiin jo 1681. Silloin siinä arvioitiin olevan 78 ½ manttaalia.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja osa 4 p. 1190
- ↑ a b Koiviston vapaaherrakunta, Tietosanakirja osa, 4, palsta 1161, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1912
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mauno Jokipii: Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat, 2 nidettä, Suomen historiallinen seura 1956–1960, Historiallisia tutkimuksia 48.1