Lahjoitusmaa
Wikipedia
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Lahjoitusmaakartanot olivat suuria maa-alueita, joita Ruotsin kuninkaat antoivat lahjaksi ansioituneille alaisilleen. Kartanon alueella asuneet torpparit ja talonpojat joutuivat tekemään veronluonteisia taksvärkkitöitä kartanonomistajan tiluksilla. [1] Suomessa lahjoitusmaakartanoita oli ennen kaikkea valloitetussa Karjalassa, missä kuningatar Kristiina jakeli niitä. Iso osa kartanoista lahjoitettiin vuosina 1680–1740.[2]
Nykyisen Suomen ainoa lahjoitusmaakartano on Koitsanlahti.[3] Se sijaitsee noin 10 km Parikkalan keskustasta Simpelejärven itärannalla korkean harjun laella.[4]
Autonomian aikana lahjoitusmaita pidettiin jo yhteiskunnallisena ongelmana, koska kartanonherrat saattoivat riistää talonpoikia julmasti. 1800-luvun lopulla valtiopäivät päättivät, että Suomen valtio lunastaisi lahjoitusmaat lääninherroilta ja että talonpojat saisivat lunastaa ne pitkäaikaisen valtionlainan avulla.[5]
Lahjoitusmaita omistivat mm. Musin-Puškin, Kuscheleff-Besborodko ja Freedricksz -suvut.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Muolaa
- ↑ Pirkko Rastas: Lahjoitusmaitten ongelma
- ↑ Etelä-Karjalan museot
- ↑ NBA
- ↑ Pirkko Rastas: Lahjoitusmaitten ongelman ratkaisu
