Kivisalmen linja-autoturma

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kivisalmen linja-autoturmassa 28. heinäkuuta 1956 lossille ajaneen linja-auton jarrut pettivät ja auto syöksyi järveen. Kantatiellä 69 Konneveden ja Rautalammin kuntien rajalla sattuneessa onnettomuudessa hukkui 15 ihmistä. 18 autossa ollutta pelastui.

Onnettomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivisalmi vuonna 2003. Kuvassa onnettomuuspaikka, entinen lossiranta veteen syöksyneen linja-auton tulosuunnasta nähtynä. Taustalla näkyvä silta korvasi lossiyhteyden vuonna 1963.

Koivuranta Oy:n Vanaja-merkkinen linja-auto oli matkalla Jyväskylästä Kuopioon. Matkan aikana piti ylittää Konneveteen kuuluva Kivisalmi lossilla. Salmi on 230 metriä leveä ja 8 metriä syvä. Salmea pitkin kulkee myös Konneveden ja Rautalammin välinen kunnanraja. Kivisalmelta on matkaa Rautalammin kirkonkylään 16 kilometriä. Moottorikäyttöinen lossi, jonka kantavuus oli 20 tonnia, oli uusittu edellisenä kesänä.

Muutamia satoja metrejä ennen lossia linja-autosta jäi pois naismatkustaja ja 33-paikkainen auto jatkoi matkaansa kohti lossia. Tie oli loivaa myötämaata ja auton nopeus 30–40 km/h. Kivisalmen lossin kuljettaja odotteli auton saapumista. Auto saapuikin kello 10:25 ja lossinkuljettaja lähti avaamaan puomia saapuvalle autolle. Hän joutui hyppäämään syrjään auton syöksyessä lossin puomin ja suojaketjujen läpi salmeen.

Matkustajaa jätettäessä linja-auton jarrut vielä toimivat, mutta kun 27-vuotias kuljettaja yritti pysäyttää autonsa ennen lossille ajamista kuten Autoasetus edellytti, jarrut eivät pitäneetkään. Rautalampilainen peltiseppä huomasi uhkaavan tilanteen ja hyppäsi ulos linja-auton etuovesta loukaten vain polvensa. Kaikki muut menivät auton mukana järveen. Auton 18-vuotias rahastaja ryntäsi kohti peräosan kattoluukkua ja neuvoi muitakin pelastautumaan sen kautta. Auton katolle ehtikin kaksi ihmistä ennen auton vajoamista neljän metrin syvyyteen. Muutama ihminen pääsi pelastautumaan puomin särkemän etuikkunan kautta.

Pelastustoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikalla olleet ryhtyivät auttamaan autosta ulos päässeitä veneisiin ja vetivät hukkuneita keksein rannalle. Onnettomuuspaikalle hälytettiin heti paikkakunnan lääkärit ja poliisivoimat. Sinne hälytettiin myös Laukaan kunnan tie- ja vesivoimapiirin hinaaja ja nosturiauto. Kello yhdentoista aikoihin kutsuttiin paikalle Kuopion ainoa sukeltaja, 2. prikaatin kersantti Mikko Kanninen. Hänellä oli käytössään varsin puutteelliset varusteet, vain palokunnan savunaamari, joten hän ei voinut juurikaan auttaa vedenalaisissa pelastustöissä.

Linja-auton matkustajien lukumäärästä ei ollut varmuutta. Kun vielä osa pelastuneista lähti onnettomuuspaikalta märissä vaatteissaan heti koteihinsa, viranomaiset olivat pitkään epätietoisia uhrien ja pelastuneiden lukumäärästä. Liikkuvan poliisin miehet ehtivät paikalle 8 tunnissa. Illalla kello kymmenen aikoihin saatiin linja-auto vedettyä tienraivausauton vintturilla pintaan, jolloin autosta löytyi vielä 4 vainajaa. Seuraavana päivänä salmea naarattiin ja vedettiin kolmasti 20 veneen voimin nuottaa. Hukkuneita ei löytynyt, vain tukkeja, köysiä, sinkkivaijereita, oksia ja vähäinen määrä kaloja. Illalla saapui kolme sukeltajaa Turun laivastoasemalta tutkimaan salmen pohjaa.

Onnettomuuden syyksi paljastui linja-auton vasemman takapyörän jarrusylinterin tiivistekumin rikkoutuminen ja siitä johtunut jarrunesteen vuotaminen ulos. Auton jarruissa oli ollut edellisviikollakin vikaa, mutta jarrut oli saatu korjatuksi. Tässä mallissa oli alipainetehosteiset nestejarrut, yksipiirisenä järjestelmänä. Osaltaan tämä onnettomuus johti siihen, että seuraavassa ajoneuvoasetuksen muutoksessa vaadittiin linja-autoihin kaksipiiriset jarrujärjestelmät. Lossilta oli ajettu järveen kahdesti aiemminkin, kerran henkilöautolla ja kerran kuorma-autolla, mutta näillä kerroilla autoilijat olivat pelastuneet.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helsingin Sanomat 29.7.1956 s. 5 ja 13; 30.7.1956 s. 1 ja 4
  • Uusi Suomi 29.7.1956 s. 1 ja 11; 30.7.1956 s. 1 ja 3; 31.7.1956 s. 1