Kirjeshakki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kirjeshakki on shakkiin liittyvä pelimuoto, missä pelaajat sijaitsevat pääsääntöisesti fyysisesti eri paikoissa. Toinen leimallinen piirre kirjeshakille on pitkät miettimisajat, joita mitataan päivissä. Tyypillisimmillään miettimisaika on 50 päivää 10 siirtoa kohden tai jotain variantteja tästä. Kirjeshakkia pelataan postikorteilla, sähköpostilla tai kuten nykyään internetin välityksellä.

Kirjeshakin historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjeshakki on peli, jota on omana shakin lajinaan pelattu lähes tuhat vuotta. Jo 1100-luvulla pelattiin jonkinlaisia kirjeshakkiotteluja. Tästä on olemassa Meissenburgin ja muidenkin tutkijoiden selvityksiä.

Lontoon ja Edinburghin välistä ottelua 1824 pidetään ensimmäisenä "virallisena" kirjeshakkiotteluna, vaikkakin jo v. 1804 pelattiin Hollannissa kirjepeli, jonka siirrot ovat tallella (ICCF Gold). Uuden mantereen ensimmäinen tunnettu ja dokumentoitu kirjeshakkipeli on pelattu Yhdysvalloissa New Yorkin shakkikerhon ja Washingtonin shakkikerhon kesken 1800-luvun alkupuolella. Pelin muistiinpanot löydettiin arkiston kätköistä lähes kaksi vuosisataa myöhemmin.

Ensimmäinen suomalaisen shakkikerhon käymä kirjeshakkiottelu oli v. 1890 pelattu Helsingin Shakkiklubin ja Tarton Shakkiklubin välinen kamppailu. Ensimmäinen suomalainen joukkueottelu pelattiin v. 1909 HSK:n ja Viipurin Shakkiklubin välillä. Henkilökohtaisella tasolla ensimmäinen turnaus oli Uuden Suomen kirjepeliturnaus v. 1924. Sen voitti Paavo Lihtonen, ja hyvin nuori Eero Böök korotettiin kolmanteen luokkaan turnauksen perusteella. Kilpailutoiminta vilkastui nopeasti ja toisen maailmansodan aikana järjestettiin rintamalla useita turnauksia. Ensimmäiset säännölliset turnaukset alkoivat 1950-luvulla Suomen Shakin ja Suomen Shakkiliiton järjestäminä. Kun Suomen Kirjeshakkiliitto perustettiin v. 1961, alkoi järjestäytynyt toiminta. Samana vuonna ilmestyi liiton jäsenlehti Kirjeshakki, aluksi nimellä Tiedonantolehti.

Kirjeshakin maailmanmestari vuodelta 2011 on Pertti Lehikoinen. Hänen saavutuksensa huomioitiin myös Helsingin sanomissa[1] [2]

Kirjeshakin organisaatiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisellä tasolla kirjeshakin katto-organisaationa toimii Kansainvälinen kirjeshakkiliitto ICCF (engl. International Correspondence Chess Federation). ICCF määrittää turnaussäännöt, järjestää turnauksia, luokittelee pelaajat ja myöntää kirjeshakkiin liittyviä titteleitä aina maailman mestarista lähtien. Suomen Kirjeshakkiliitto ry on ICCF:n jäsenorganisaatio ja toimii puolestaan kansallisella tasolla vastaavissa tehtävissä. Suomen mestaruusturnauksia on järjestetty 60. Suomen Kirjeshakkiliitto ry on myös Suomen Keskusshakkiliiton jäsenorganisaatio. ICCF:n samoin kuin Suomen Kirjeshakkiliiton piirissä pelattavissa turnauksissa pelataan omalla nimellä. Internetin piiristä löytyy useita pelialustan tarjoavia servereitä joiden leimallinen piirre on, että siellä pelataan nimimerkkien suojassa.

Kirjeshakin siirtotapa muuttuu internet-pohjaiseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjeshakkipelaaminen on kokenut suuria mullistuksia 1990-luvulla ja varsinkin 2000-luvulle siirryttäessä. Tietokoneiden yleistyminen ja sähköposti olivat ensimmäisiä merkittäviä mullistavia seikkoja. Postikorteilla pelaamisesta siirryttiin sähköpostipelaamiseen. Tähän liittyi kuitenkin omia ongelmiaan lähinnä sähköpostien ”katoamisen” muodossa ja siitä johtuvia pelaajien keskinäisiä erimielisyyksiä. Sähköpostipelaaminen jäi varsin lyhytaikaiseksi välivaiheeksi ennen kuin siirryttiin internetin avustuksella niin sanottuun serveri-pelaamiseen. Pelimuotona tämä on lyönyt itsensä läpi ja on vakiinnuttanut asemansa varsin lyhyessä ajassa. Pelimuodossa siirrot tehdään internetin välityksellä järjestävän organisaation pelialustalle eli serverille. Pelimuodon etuina on siirtojen välittämisen vaivattomuus, pelipöytäkirjojen automaattinen ylläpito ja miettimisaikojen automaattinen laskenta, eikä myöskään pelaajien keskinäisiä erimielisyyksiä tehdyistä siirroista tai miettimisajoista esiinny.

Myös suomalainen kirjeshakki on siirtynyt tähän nykyaikaiseen pelimuotoon vuosien 2003-2004 aikoihin. Pelialustana tässä käytetään ICCF:n tarjoamaa serveriä. Lähes kaikki turnaustoiminta on siirtynyt serveripohjaiseksi. Tosin vielä on niitä, jotka haluavat harrastaa kirjeshakkia nimensä mukaisesti postikorteilla tai kirjeillä tapahtuen. Heille Suomen Kirjeshakkiliitto ry järjestää omia turnauksiaan, jopa Suomen mestaruustasolla saakka varsinkin seniori-puolella. Samoin ICCF'n piirissä pyörii joitakin postiturnauksia.

Kirjeshakki ja tietokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjeshakki ei ole kokenut muutoksia pelkästään pelialustansa ja siirtotapojensa muodossa. Tietokoneet, tietokannat ja shakkiohjelmat ovat mullistaneet myös itse pelaamisen. Internetistä löytyy useita nettikauppoja, jotka myyvät lähes täydellisiä pelikokoelmia kaikista pelatuista OTB (lähipeli) turnauksista kautta tunnetun shakkihistorian. Samoin löytyy pelikokoelmia koskien kirjeshakkia. Shakkiin liittyvät avausteoriat, avauskokoelmat, ovat myös siirtyneet sähköiseen muotoon ja ovat helposti lähes täydellisinä avauskirjastoina käytettävissä. Luonnollista on myös, että nämä päivittyvät pikavauhtia uusien pelien tai avausuutuuksien synnyttyä.

Itse kirjeshakkipelaamiseen ehkä eniten vaikuttanut seikka on shakkiohjelmien synty ja kehittyminen. Tunnetuin menneen ajan ohjelma oli Chessmaster, jota seurasivat Fritz, Shredder, Junior, Naum, Zappa, Rybka, jne. Ohjelmia on varsin lukuisia ja hyvinkin eri tasoisia. Edellä oleva luettelo ei ole laisinkaan tyhjentävä. Kevät 2010 toi näiden ohjelmien joukkoon uuden tulokkaan nimeltään Stockfish. Ohjelma pitää sisällään kolme mielenkiintoista piirrettä. Ensinnäkin se on korkealaatuisesta tasostaan huolimatta vapaasti verkosta ladattavissa oleva ilmaistuote. Toiseksi se on niin sanottu avoimen ohjelmakoodin tuote. Kuka tahansa taitava shakin harrastaja voi ottaa perustuotteen haltuunsa ja tehdä siihen omien näkemysten ja taitojensa mukaisia muutoksia. Kolmas suomalaisittain merkittävä seikka tuotteessa on se, että yksi kolmesta kehittäjästä on suomalainen Joona Kiiski.

Oman lukunsa muodostavat niin kutsutut Nalimovin loppupelitaulukot, joissa pelin absoluuttinen lopputulos on tietokoneiden avustuksella laskettu ja taulukoitu. Nämä taulukot käsittävät ne tilanteet missä pelilaudalla on maksimissaan 6 nappulaa niiden sijainnista tai tyypistä riippumatta. Kuninkaat lasketaan mukaan tähän lukumäärään. Näitä taulukoita voi käyttää ilmaiseksi useissakin internet-osoitteissa, tai luonnollisesti ne voi hankkia omalle tietokoneelle sopivasta nettikaupasta.

Tietokoneohjelmien käytön suhteen kirjeshakissa maailma jakaantuu mielenkiintoisesti. On pelialustan pitäjiä, jotka kieltävät avustavien ohjelmien käytön, on alustoja (servereitä), jotka sallivat sen, mutta käytetty ohjelma on kerrottava vastustajalle, on pelialustoja, jotka pitävät ohjelmien käyttöä moraalisesti arveluttavana, mutta eivät sitä suoranaisesti kiellä, on alustoja, joissa ohjelmien käyttö on sallittua.

ICCF:n samoin kuin myös Suomen Kirjeshakkiliitto ry:n organisoimissa turnauksissa tietokoneohjelmat kaikkine tietokantoineen ja aputaulukoineen ovat sallittuja, mutta ihmisten käyttäminen neuvonantajana siirtoja mietittäessä on puolestaan kiellettyä.

Kiistaton tosiasia lienee tänä päivänä, vuoden 2009 alku, että tietokoneohjelmat shakin pelaajina ovat kehittyneet tasolle, jossa ne ovat vähintäänkin mestari-tasoa. Parhaat pelitulokset kirjeshakissa saavutetaan kuitenkin ei pelaamalla pelkästään ohjelmalla eikä pelaamalla pelkästään ihmisaivoilla vaan näiden sopuisalla yhdistelmällä. Huippupelaajat, hyvät pelaajat, pärjäävät vielä pelkälle koneelle, mutta ovat vaikeuksissa kentaurin kanssa. Kentauri on terminä vakiinnuttanut paikkansa tarkoittamaan shakinpelaajaa, joka pelaa kirjeshakkia tietokoneavusteisesti. Kentaurin rooli shakinharrastajana tulee entisestään korostumaan Stockfish'n kaltaisten avoimen lähdekoodin ohjelmien myötä. Tällaiset tuotteet varsinkin suurmestareiden käsissä tulevat nostamaan kirjeshakin pelaamisen laadullista tasoa entisestään.

Kirjeshakki tieteellisen tutkimuksen kohteena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjeshakki on ollut myös tieteellisen tutkimustoiminnan kohteena. Tästä on esimerkkinä Tim Harding (Chess Mailin päätoimittaja). Hän väitteli vuonna 2009 tohtoriksi aiheenaan "Kirjeshakki Britanniassa ja Irlannissa 1824-1914".[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pekka Karvonen, Mestarin shakkipeli kestää tuhat tuntia, Helsingin Sanomat 5.5.2011 sivu 7
  2. HS: Mestarin shakkipeli kestää tuhat tuntia ShakkiNet. Viitattu 23.10.2012
  3. http://library.catalogue.tcd.ie/record=b14064758~S7

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]