Kiiltomato

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kovakuoriaislajia. Kirjallisuuskritiikin verkkolehdestä Kiiltomadosta on erillinen artikkeli.
Kiiltomato
Lampyris noctiluca.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Osalahko: Elateriformia
Yläheimo: Seppämäiset Elateroidea
Heimo: Kiiltomadot Lampyridae
Suku: Lampyris
Laji: noctiluca
Kaksiosainen nimi
Lampyris noctiluca
(Linnaeus, 1767)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kiiltomato Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kiiltomato Commonsissa

Kiiltomato (Lampyris noctiluca) on kovakuoriainen, joka loistaa pimeässä elimistössään kemiallisessa reaktiossa syntyvän valon avulla. Kiiltomatonaaras ohjaa valollaan koiraita luokseen.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiiltomato on kovakuoriainen, mutta sukupuolet ovat hyvin erinäköisiä. Aikuinen kiiltonaaras on hieman toukkamainen, eikä sillä ei ole lainkaan siipiä. Koiraat muistuttavat tavanomaisia kovakuoriaisia. Ne ovat ruskeita, pitkänomaisia ja pystyvät lentämään. Keskiruumis on lähes puoliympyrän muotoinen ja pieni pää jää suurelta osin keskiruumiin etureunan alle. Verkkosilmät ovat hyönteisen kokoon nähden huomattavan suuret. Pituutta koiraalla on 10–12 mm. Naaraat ovat 15–20 mm pitkiä, tummanruskeita hyönteisiä. Niillä on selvästi erottuva kilpimäinen keskiruumis, jonka alle pää suureksi osaksi jää. Kävelyraajoja on kolme paria. Takaruumis on selvästi jaokkeellinen ja ensimmäisen jaokkeen reunat ovat vaaleat. Sekä koiraalla että naaraalla on takaruumiin kärjessä muuta ruumista vaaleampana erottuva valoa tuottava elin.[1][2][3]

Sukulaislajit suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa tavataan harvinaisena toistakin heimon edustajaa, tuikematoa (Phosphaenus hemipterus).[4]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiiltomatoa tavataan laajalti Euroopassa ja Aasian poikki Kiinaan saakka. Eteläisemmässä Suomessa se on melko yleinen.

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiiltomato on nimensä mukainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikuinen kiiltomatokoiras joka eroaa ulkomuodoltaan huomattavasti siivettömästä ja "toukkamaisesta" naaraasta

Kiiltomatojen tunnetuin ja näkyvin piirre on niiden kyky tuottaa valoa. Ilmiö perustuu kemialliseen reaktioon ja on esimerkki bioluminesenssista. Molemmat sukupuolet kykenevät tuottamaan valoa, mutta pääasiallisesti sitä tuottavat siivettömät naaraat, jotka pyrkivät houkuttelemaan koiraita luoksen. Yleensä naaraat sijoittuvat lehtien alapuolelle, jolloin takapään valorauhasista syntyvä valo näkyy ilmassa lentäville koirasyksilöille. Kiiltomadon voi myös havaita tarkalla hajuaistilla, sillä kiiltomadoista lähtee kuvottava mädän löyhkä. Elinympäristönään kiiltomadot suosivat matalakasvuisia ruohikoita. Aikuiset yksilöt ovat aktiivisia yöaikaan ja viettävät päivät piilossa.

Parittelevat aikuiset kiiltomato koiras ja naaras

Toukkien elinkierto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiiltomadon munat kuoriutuvat viiden viikon jälkeen munimisesta. Toukkavaihe kestää 2–3 vuotta, minkä jälkeen ne koteloituvat ja aikuistuvat.

Toukat muistuttavat suuresti naaraita, mutta niden tuntosarvet ovat lyhyemmät ja kaikkien takaruumiin jaokkeiden kärjissä on vaaleat täplät. Myös toukat kykenevät tuottamaan valoa, mutteivät loista yhtä kirkkaasti ja pitkiä aikoja kuin aikuiset hyönteiset. Toukkien tuottama valo on lyhyt, himmeä tuikahdus. Toukalla on toimivat kävelyraajat ja se liikkuu melko nopeasti käyttäen apunaan takaruumiin kärkeä.

Kiiltomadon saalistustavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiiltomadot ovat petoja ja saalistavat ravinnokseen etanoita ja kotiloita, joskaan aikuiset kiiltomadot eivät ilmeisesti syö lainkaan. Tarkkaa tapaa, jolla kiiltomato löytää saaliinsa luokse ei tunneta, mutta löydettyään kotilon, toukka puree sitä useita kertoja terävillä leuoillaan erittäen samalla tyypillisesti sitä itseään paljon kookkaampaan saaliiseen halvaannuttavaa myrkkyä. Myrkky liuottaa kotilon kudoksia ja kiiltomato juo liuenneen kudoksen. Joskus kotilon tiedetään selviytyneen elävänä, joskin vahingoittuneena, kiiltomadon hyökkäyksestä.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]