Khirokitia
Sivulta puuttuu Khirokitia (Choirokoitia) on asutuskeskus Etelä-Kyproksella. Sieltä on löydetty muinaista asutusta rauniokerrostumina. Tunnetuin paikan muinainen asutus on kivikautinen kylä, jonka talot olivat mehiläispesää muistuttavia ja melko ahtaita asua. Kylän asukkaat lenevät tulleen aikoinaan Levantista. Tämä esikeraaminen neoliittinen kylä kuulunut UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuodesta 1998.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kivikauden Khirokitia
Khirokitian muinainen maanviljelykylä sijaitsi mäen rinteellä melko jyrkässä kohdassa Maroni- (Maroniou) joen varrella. Paikka on 6 km sisämaassa. Sieltä näkyy muutaman kilometrin päässäetelän suunnassa oleva meren ranta.Khirokitian muinaiskylä oli 250 m läpimittainen mäki, ei korkea kukkula. Kylän kivitalot muistuttivat mehiläiskennoa. 48 taloa on kaivettu, mikä on pieni osa kylässä olleista. Keivettu alue on noin 150x 20-30 metriä[1].
Muinainen kyläyhteisö eli karjanhoidolla ja maanviljelyllä.
Mehiläispesämäiset talot olivat pyöreäpohjaisia ja ehkä osin kaksikerroksisisia [2]. Talojen läpimitta oli ulkoa mitaten noin 2,3–9,20 m, mutta sisältä vain 1,4–4,80 m[3]. Näin ollen talojen seinät olivat hyvin paksuja ja talot ahtaita. Taloissa oli neliskanttisia kivipylväitä jotka kannattivat toisen kerroksen lattiaa. Pohjalla oli tulisija, ja savupiippuna toimiva reikä katossa. Ikkunat olivat neliskanttisia.
Muonesti kylän talot olivat kaksoisseinäisiä[4] ja tehty paikallisesta kalkkikivestä. Taloi muistuttivat mm muinaisa Beidhan taloja. Oli uunneja, makuukorokkeita ja kuoppia taloissa. Oviaukkojen kynnykset olivat korkeita. Seinissä oli syvennyksiä säilytystä varten ja istuinpaikkoja. Pihat oli monesti kivetty tasiaisn kivein. Jotkut talojen väliset kulkutiet olivat katettu.
Kiviaidan ympäröimän kylän ala oli noin 6 ha. Esiin on kaivettu noin 60 talon perustukset. Siellä asui noin 300–600, ehkä jopa 1 500 asukasta. Kivimuurin paksuus oli 2,5 m, ja korkeus jopa 3 m.
Kivimuuri/muureja näyttää jakavan kylää osiin, mikäli ranellemat eivät ole eri ajoilta. Kylää osiin jakava muuri saattaa merkitä erilaisten, ehkä eriarvoisten yhteiskuntaluokkien tai väestöjen asumisesta siellä[5].
Khirokitiassa vainajat haudattiin talojen lattioiden alle niin kuin muinaisessa Lähi-idässäkin. Hautojen mukaan pantiin mm kiviastioita, usien rikottuina. Naisten ja miesten hautalahjoja oli saman verran.[6]. Kaivausten mukaan kylässä asuneet ihmiset olivat lyhyitä ja lyhytikäisiäkin. Päät olivat pyöreitä, mikä on outo piirre. Samoin outoa on työkaluperinne, jossa ei käytety mikroliitteja, vaan pikemminkin myöhäispaleoliittisen perinteen jatkajia, suuria teriä[7].
Luulta käytettiin kivityökalujen kahvoina. Killotetusta kivestä tehtiin monenlaisa esineitä. Näitä olivat mmm nokalliset kiviastiat. Alemmissa kerrostumissa näkyy jopa epäonnistuneita yrityksiä tuottaa saviastioita. Mataloa pyöreitä kiekkoja niin kuin Jeriko B:ssä ja Ain Mallahassa käytettiin ehkä lamppuina.[8]. Vaatteita tehtiin luultavasti villasta. Aseina käytteioin mm nuijia.
[muokkaa] Kylän historiallinen viitekehys
Khirokitia toi terätyökaluihin tarvittavaa obsidiaania keskisestä Etelä-Turkista Ciftlikistä. Ciftlikin kauppa ulottui keskiseen je itäiseen Etelä-Anatoliaan sekä koko Levanttiin. Kyprokselle nousi ainakin 20 esikeraamista maanviljelykylää. Khirokitian aikalaisia olivat muun muassa Cape Andreas ja Kalavasos Tenta (Tenta)[9][10].
Khirokitian talojen tyyppisiä pyöreäpohjaisia mehiläskennotaloja oli muualla Lähi-idässä muun muassa Jerikossa PPNA-kaudella, Eynamissa, ja ehkä myöhemmin Pohjois-Mesopotamian Tell Arpatsijaissa ja Tepe Gawrassa. Nämä talot tuovat mieleen erilaiset tholos-rakennelmat.
Ihmisiä saapui Kyprokselle ehkä jo 10000 eaa., mutta maanviljely myöhemmin ennen vuotta 7000 eaa.
Khirokitian ensi asukkaat saapuivat saarelle veneillä tai laivoilla luultavasti Pohjois-Levantista tai ehkä Etelä-Anatoliasta joskus ennen vuotta 7000 eaa. Saapuneet ihmiset eivät tunteneet keramiikkaa ja heidän rakentamansa talot muistuttivatkin Lähi-Idän esikeraamisen neoliittisen kauden varhaisvaiheen pyöreäpohjaisia taloja.
Khirokitian tyyppinne kiviastia on löydetty eräästä enne 6000 eaa. Levbantissa olleesta Amuq A-kulttuurin paikasta[11].
Khirokitia hylättiin noin 6000 eaa. tuntemattomasta syystä, joka voisi olla ilmaston muutos, maanjäristys tai kylään kohdistunut sotaretki.
Sen jälkeen kylä oli asumaton noin 1 500 vuotta, jonka jälkeen sinne saapui noin 4500 eaa. uusi väestö, niin sanottu Sotiran ryhmä.
Suurinta osaa arkeologisista löydöksistä säilytetään Nikosian museossa. Joitain kylän muinaisia taloja on ennallistettu eli rekonstruoitu.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Choirokoitia UNESCOn sivuilla (englanniksi) (ranskaksi)
- UNESCO World Heritage Centre entry
- Choirokitia by Cypriot Government
[muokkaa] Viitteet
- ↑ http://www.planetware.com/i/map/CY/neolithic-settlement-khirokitia-map.jpg
- ↑ http://www.bufetetecnico.es/arquitectura/proyectos1/ciudad_khirokitia.html, CIUDAD DE KHIROKITIA (Choirokoitia) (7000-4000 aC)
- ↑ http://www.mlahanas.de/Cyprus/Geo/Choirokoitia.html, Choirokoitia Khirokitia
- ↑ http://www.aai.freeservers.com/cyprus_in_the_aceramic_period.htm
- ↑ http://www.planetware.com/map/neolithic-settlement-khirokitia-map-cy-cy8.htm, Neolithic Settlement, Khirokitia Map
- ↑ http://www.aai.freeservers.com/cyprus_in_the_aceramic_period.htm
- ↑ http://www.aai.freeservers.com/cyprus_in_the_aceramic_period.htm,
- ↑ http://www.aai.freeservers.com/cyprus_in_the_aceramic_period.htm,the Khirokitia culture, Cyprus in the Aceramic period
- ↑ http://www.unige.ch/lettres/archeo/introduction_seminaire/neolithique/runnels.html, The earliest farmers in Europe, T. H. van ANDEL et C. N. RUNNELS
- ↑ Cultural atlas of Mesopotamia, Michael Roaf
- ↑ http://www.aai.freeservers.com/cyprus_in_the_aceramic_period.htm
Koordinaatit:
