Keskustelu wikiprojektista:Kemia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vahva ja heikko happo[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty vahvan ja heikon hapon artikkelit happo-artikkelin alle sekä lisätty tieto happojen jaottelusta heikkoihin ja vahvoihin; Vahva ja Heikko happo-artikkelit ovat vielä olemassa [kommentin jätti: Kiltanen]

Alkuaineiden taulukot[muokkaa wikitekstiä]

Osaako joku neuvoa miten alkuaineiden sivuilla oleviin taulukoihin saa lisättyä ruutuja. Siis esim. kimmokertoimia, pituuden lämpötilakertoimet ja resistiivisyyden. Kiitos etukäteen =) ELLusKa_86 23. joulukuuta 2005 kello 23:57:31 (UTC)

Taulukot on toteutettu mallineen avulla, joten uudet ruudut pitäisi lisätä mallineeseen. Sen jälkeen kaikki artikkelit täytyisi käydä läpi, mikä on tietenkin vaivalloista. Yksi yhtenäinen malline on minusta kankea ratkaisu, sillä alkuaineet eivät ole kovin yhtenäinen ryhmä. Tavallinen artikkelikohtainen wikitaulukko olisi parempi, mutta joka tapauksessa olisi hyvä miettiä jokin käytäntö siitä, mitä tietolaatikkoon pannaan. --Tsemii 27. joulukuuta 2005 kello 16:58:32 (UTC)
Oletteko ajatelleet tehdä uuden mallineen ( tai vaikka sata uutta ) ja korjailla artikkeleita silloin kun aikaa on. Montakohan artikkelia alkuaineista muuten on olemassa? Mietin vain, että ei se mahdotontakaan olisi käydä jokaista läpi yksi kerrallaan, jos esimerkiksi olisi tarpeeksi paljon porukkaa, ja jokaisella onnettaisiin tietyt alkuaineet mitkä henän täytyisi korjata. itseasiassa ei siinä kyllä kovinpitkään menisi jos vastuuta jaettaisiin riittävästi. Ei yhden henkilön tarvitse kaikkien alkuaineiden mallineita korjata. Tarkoititko vaivalloisella sitä, että joku olisi tehnyt kaiken itse? --Minä92 19. tammikuuta 2008 kello 20.17 (UTC)

Alkuaineiden tiheydet[muokkaa wikitekstiä]

Kävin kaikki alkuaineet läpi Fermiumiin asti (lopuillahan ei tiheyttä taideta tietääkään) ja nyt siihen asti tiheyksien suuruus pitäisi olla suurinpiirtein oikein, ts. kertaluokka on oikea eli mitään tuhatkertaisia virheitä ei pitäisi olla. (muistiinpanoihini näköjään laitoin seleenin kohdalle kysymysmerkin, en enää muista miksi)

Nyt pitäisi vaan löytää luotettava lähde minkä mukaan tarkastaa niin että arvot olisivat täysin oikein. Itse tarkistin lähinnä de- ja en-wikeistä ja jonkin verran eroavaisuuksia on, suurin osa varmaankin siitä syystä kun on ilmoitettu tiheys eri olosuhteissa. Esim. en-wikissä on iso osa ilmoitettu lähellä huoneenlämpötilaa (near r.t) kun taas meillä täällä oletuksena on NTP (eli 0°C) joten tuollaisiin tapauksiin pitäisi tarkentaa että 20°C tjsp ellei sitten NTP-olosuhteiden tiheyttä löydy.

Jokos tuosta mallineesta vois poistaa tuon varoituksen tiheyksien virheellisyyksistä kun kertaluokka kumminkin pitäisi olla oikein? Johan se on siinä reilu puoli vuotta ollutkin:). --Anr 10. kesäkuuta 2006 kello 08.24 (UTC)

Varmaan riittää tarkistaa, että lukema on sama kuin englanninkielisessä Wikipediassa. Ainakin paikallinen datasivu näyttää huolelliselta työltä. Kysymysmerkkisi johtunee siitä, että seleenillä on eri esiintymismuotoja. Huoneenlämmön voisi minusta ilmoittaa kirjoittamalla ”n. 20 °C”. Tiheysvaroituksen voi poistaa, jos kertaluokkaongelmaa ei enää ole. Samalla voisi varmaan tehdä muutoksen ”Tiedot SI-yksiköissä ja NTP-olosuhteissa jollei toisin mainita” → ”Tiedot normaalipaineessa”. Yksiköthän ilmoitetaan arvon yhteydessä, ja SI:n erikseen mainitseminen tuntuu jotenkin oudolta. Mittauslämpötila taas pitäisi ilmoittaa aina, kun sillä on merkitystä. Jos NTP-lämpötila on 0 °C, kaikista ominaisuuksista luultavasti lähinnä kaasujen tiheydet täyttävät tällä hetkellä tuon NTP-ehdon. --Tsemii 11. kesäkuuta 2006 kello 18.05 (UTC)
Hmm, jos nyt oikein tuota datasivua tulkitsin niin kiinteiden alkuaineiden tiheys on huoneenlämmössä, nesteiden sulamispisteessä ja kaasujen NTP. Eli käytännössä lähes kaikkien kohdalla pitäisi erikseen mainita lämpötila jos oletuksena olisi NTP. --Anr 12. kesäkuuta 2006 kello 00.34 (UTC)

Epäorgaanisten kemikaalien jaottelua[muokkaa wikitekstiä]

Siistin hiukan epäorgaanisten kemikaalien luetteloa. Muutama uusi luokka, kuten karbonaatit, perkloraatit sekä kloraatit saapuivat kokonaan uusina. Illan myötä olen lisäillyt myös laboratoriovälineitä kuvineen, sekä muutamia uusia yhdisteitä.Kavu 7. heinäkuuta 2006 kello 21.37 (UTC)

Epäorgaaninen kemia[muokkaa wikitekstiä]

Olen aloitellut tuota epäorgaaninen kemia -artikkelia ja yllätyin ettei sitä löytynyt aiemmin. Aihe on kuitenkin aika perustavanlaatuinen, joten siitä pitäisi saada mahdollisimman kattava. Sama ongelma on havaittavissa myös mm. orgaanisen kemian artikkelissa. Pohja olisi hyvä saada kuntoon joten ajattelin patistella ihmisiä tätä kautta keskittymään näihin "perusteoksiin". Eli ehdotuksia ja muokkauksia vain tekemään. --zorgie 9. heinäkuuta 2006 kello 01.31 (UTC)

Reaktioyhtälöiden ulkoasu[muokkaa wikitekstiä]

Tarvitaanko tällaisesta asiasta linjavetoja? Mikä olisi paras tapa esittää reaktioyhtälöt? Alla muutamia erilaisia mahdollisuuksia koodata reaktioyhtälöitä.

Syntaksi Miltä se näyttää
2H<sub>2</sub>+O<sub>2</sub>→2H<sub>2</sub>O 2H2+O2→2H2O
<math>\rm 2H_2 + O_2 \rightarrow 2H_2O</math>
<math>\rm 2H_2 \,+\, O_2 \,\longrightarrow\, 2H_2O</math>
CH<sub>3</sub>-CH<sub>3</sub> CH3-CH3
<math>\rm CH_3-CH_3</math>
<math>\rm CH_3\!-\!CH_3</math>

Tyhjän tilan lisäys +-merkin ympärille auttaa ainakin minua hahmottamaan monimutkaisia reaktioyhtälöitä.OM 29. heinäkuuta 2006 kello 22.13 (UTC)

Kannatan tällaisia muotoiluja:
2 H2(g) + O2(g) → 2 H2O(l) ja CH3–CH3.
Ne tulostuvat silmää miellyttävästi samankokoisina kuin leipäteksti. Lisäksi ne voi kopioida leikepöydälle suoraan tekstin seassa, toisin kuin kuvana näkyvät yhtälöt. Omalle riville tulevat yhtälöt voisi sisentää, koska se on keskittämistä helpompaa ja näyttää siistimmältä siinä tapauksessa, että reaktioita on useita allekkain. --Tsemii 30. heinäkuuta 2006 kello 19.00 (UTC)
Totta. Tuo
" 2 H2(g) + O2(g) → 2 H2O(l) ja CH3–CH3"
on tuplasti paljon parempi tapa merkata reaktio yhtälöitä. --Minä92 19. tammikuuta 2008 kello 20.05 (UTC)

Ionisoitumisenergiat ja isotoopit[muokkaa wikitekstiä]

Tein kaksi uutta mallinetta.

Malline:! 2. ionisoitumisenergia Malline:! 120 kJ/mol Malline:!-
Ionisoitumisenergiat
1. ionisoitumisenergia 100 kJ/mol
Malline:!15C Malline:! syn. Malline:! 2,449 s Malline:! βMalline:! 9,772 Malline:!15N Malline:!-
Isotooppi Runsaus (%) t1/2 HM HE (MeV) HT
12C 98,9

Malline:! - Malline:! - Malline:! - Malline:! -

--Hartz 6. syyskuuta 2006 kello 14.21 (UTC)

Jos joku osaa käyttää ParserFunctioneita, niin voisi muokata Isotoopit-mallineen sellaiseksi, että viivojen tilalle (neljä viimeistä sareketta) voisi laittaa niiden pituisen tekstin "X on vakaa i neutronilla." --Hartz 6. syyskuuta 2006 kello 15.01 (UTC)

Loin yhdisteille tietolaatikon, jotta numerotietoja ei tarvitse luetella yhdessä pötkössä tekstin seassa. Laatikko on näkyvissä artikkelissa Silaani. Ehdotan, että tätä mallinetta käytettäisiin kaikissa yhdisteartikkeleissa. Mallineen tiedot varmaan riittävät ainakin lyhyessä artikkelissa, koska ne ovat samat kuin CRC:n orgaanisten ja epäorgaanisten yhdisteiden fysikaalisia vakioita listaavissa perustaulukoissa, lukuun ottamatta taitekerrointa ja ylimääräisiä liukoisuustietoja. Tällä hetkellä on käytössä Malline:Orgaaninen yhdiste, mutta siinä on muutama epäkohta ja yhdellä yhdistemallineella selvittäisiin uskoakseni hyvin. --Tsemii 16. syyskuuta 2006 kello 16.00 (UTC)

Bentseenijohdannaiset[muokkaa wikitekstiä]

Tervehdys projektille. Olen käyttänyt Wikipediaa etsiessäni tietoja orgaanisista yhdisteistä. Viimeksi lähinnä bentseenijohdannaisista. Kiinnitin huomiota siihen, että näinkin perustavanlaatuisilla yhdisteillä ei ole tietolaatikkoa. Koska tietämykseni kemiasta ei ole tämän projektin tasolla, en tohdi niihin kajota, mutta huomasin, että olette tehneet mallineen orgaanisille yhdisteille, jota mahdollisesti voisi hyödyntää. Ainakin artikkeleihin Bentseeni, Fenoli ja Aniliini se toisi vähän selkeyttä. -- JeeJee 14. joulukuuta 2006 kello 16.54 (UTC)

Acid-base chemistry[muokkaa wikitekstiä]

Yritin luokitella tarkempiin luokkiin pääluokan artikkeleita. Joitain vielä jäi, mutta huomasin, että en-wikin puolella on kätevä luokka "acid-base chemistry", jonne sopii bufferit yms. Mitä se olisi suomeksi? Ai niin, NTP riippuu täysin määritelmästä (kts. en-wiki). Sen käyttöä pitäisi siis välttää tiheyksiä yms. ilmoitettaessa ja ilmoittaa suoraan paine ja lämpötila? Mitä mieltä olette? -Uvainio 29. tammikuuta 2007 kello 16.39 (UTC)

Käännös olisi happo-emäskemia, mutta se on vähän kankea ilmaus, eikä sitä mielestäni kovin paljon käytetä. Hapot ja emäkset ainakin kattaisi aihepiirin, vai kuulostaako se hölmöltä? NTP ei tosiaan ole mitenkään yksiselitteinen. Paine on taulukkotiedoissa yleensä normaali-ilmanpaineen tienoilla, mutta lämpötila pitäisi aina ilmoittaa erikseen. --Tsemii 30. tammikuuta 2007 kello 21.35 (UTC)
Hapot ja emäkset kuulostaa minusta ainakin hyvältä. Luokiteltaisiinko se sitten pääluokkaan vai kemiallisiin aineisiin? Toinen mikä minua on häirinnyt on se "yhdisteet"-luokka. Jotenkin tuntuu, että "kemialliset yhdisteet" olisi parempi, mutta eipä sitä kai enää kannata vaihtaa. Uvainio 30. tammikuuta 2007 kello 21.39 (UTC)

uudelleenohjauksia[muokkaa wikitekstiä]

Olisko järkevämpää tehdä uudelleen ohjaus ioneista itse atomia/alkuainetta käsittelevään artikkeliin. Esim. jodidi-> jodi, kloridi-> kloori, bromidi-> bromi jnejnejneetc... qWerk 5. toukokuuta 2007 kello 13.46 (UTC)

Mielestäni ei kannata ohjata, koska ioneista voi tehdä omat artikkelit. Ioniartikkeliin voi kirjoittaa esimerkiksi osoitusreaktioista, mutta alkuaineartikkelissa sellainen olisi useimmiten turhan yksityiskohtaista tietoa. Tuo kloridiartikkeli on niin heikkotasoinen, että sen melkein voisi ohjata toistaiseksi. --Tsemii 5. toukokuuta 2007 kello 19.55 (UTC)
Tätä ajattelinkin, että voisiko aluksi tehdä uo alkuaineartikkeliin ja kun juttua alkaa olemaan tarpeeksi siellä, niin voisi eriyttää. Oma kemian osaaminen ei ole niin hyvä, että osaisin kationeista/anioneista mitään kattavaa tietoa kirjoittaa. qWerk 6. toukokuuta 2007 kello 05.29 (UTC)

Isotopologue[muokkaa wikitekstiä]

Ajatetlin kysyä, että onko kyseiselle termille käännöstä suomeksi? Kyse on siis termistä, joka tarkoittaa, että jokin atomi on korvattu alkuaineen isotoopilla. Esim. vesi ja raskas vesi --© qWerk Σ | 1. heinäkuuta 2007 kello 09.13 (UTC)

Yhdisteiden alkuainekohtainen luokittelu[muokkaa wikitekstiä]

Loin kerralla luokat kunkin alkuaineen yhdisteille. Minusta olisi loogista luokitella yhdisteet niiden sisältämien alkuaineiden mukaan. Käytännössä tämä on kuitenkin työlästä. Ehdottaisin, että luokittelu lisättäisiin {{Yhdiste}}-malineeseen. Mallineeseen voisi luoda toiminnon, joka luokittelisi artikkelin vaikkapa molekyylikaavaan syötettyjen alkuaineiden pohjalta. --Usp 7. lokakuuta 2007 kello 19.38 (UTC)

Ioni vai yhdiste[muokkaa wikitekstiä]

Onko sellaista käytäntöä, että kun kirjoitetaan artikkeli, esim. Nitridi, niin otsikolla viitataan nitridi-ioniin, vai viitataanko sillä suoraan nitrideihin (esim. TiN)? Ts. viitataanko anioni ja kationi -artikkeleilla itse ioniin vai ionin sisältäviin yhdisteisiin? Jonkinlainen käytäntö voisi tietty olla. Päivitin myös tehtävälistaa, mutta en tiedä onko siinäkin jokin käytäntö, uusi täällä. Finita 27. joulukuuta 2007 kello 15.50 (UTC)

Mihin luokkiin ja niiden alaluokkiin kemia voidaan jakaa? --Minä92 20. tammikuuta 2008 kello 08.46 (UTC)

Onko nää hyvät:

  • Analyyttinen kemia
  • Biokemia
  • Epäorgaaninen kemia
  • Orgaaninen kemia
  • Fysiikallinen kemia
  • Geokemia
  • Kolloidikemia
  • Stereokemia
  • Sähkökemia
  • Valokemia?

--Minä92 20. tammikuuta 2008 kello 08.51 (UTC)

Tarvitsen pikaisen vastauksen!

Kannattaa katsoa englanninkielisen wikipedian luokituksesta tai kemia-artikkelin luokasta.. --Uvainio 21. tammikuuta 2008 kello 21.06 (UTC)
Onhan noita kemian alaluokkia tosiaan aika reippaasti: http://en.wikipedia.org/wiki/Category:Chemistry. Mutta jos tuohon Teemasivu:Kemiaan - mitä ilmeisesti Minä92 vääntää - pitäisi alaluokat kirjoitaa, niin lisäisin tuohon vielä ainakin sähkökemian. Se kun eroaa muista luokista aika lailla. Kemian teemasivua, voisi muutenkin vielä hioa. Näyttöni asetuksilla ainakin tuo Suositeltu artikkeli -osion kuva ylittää laatikon alareunan. On hienoa, että joku otti tuonkin teemasivun tehtäväkseen; pyörittelin ajatusta jo pidempäänän.--Finita 22. tammikuuta 2008 kello 13.46 (UTC)

Tervehdys kemiaprojektille! Mitä tuumaisitte, jos kaikkien alkuaineiden tiedot tarkistettaisiin ja niihin lisättäisiin viitteet? Esimerkiksi jostain luotettavasta kirjasta kuten CRC Handbookista. Nyt on melko surkeaa, kun artikkelin tekstissä on eri sulamislämpötilat kuin taulukossa. --Uvainio 1. toukokuuta 2008 kello 20.48 (UTC)

Juu, kannatan. --Anr 27. toukokuuta 2008 kello 18.15 (UTC)

Uusi tytärprojekti - Alkuaineet[muokkaa wikitekstiä]

Moi. Olen tässä kehitellyt ajatusta aloittaa ison projektin alkuaineiden kanssa. Ajattelin olisiko niin paljon muita kiinnostuneita, että lähtisi mukaan kehittämään alkuaine-artikkeleita, että voisi aloittaa ihan oman Wikiprojektin, joka toimisi tämän tytärprojektina? --Lakritsa 7. kesäkuuta 2011 kello 01.04 (EEST)[vastaa]

Hei kaikki. Uusi Wikiprojekti alkuaineet on tänään avattu. Kaikki innokkaat kemiasta kiinnostuneet mukaan parantamaan alkuaine -artikkeleita. --Lakritsa 14. kesäkuuta 2011 kello 12.09 (EEST)[vastaa]

Free 'RSC Gold' accounts[muokkaa wikitekstiä]

Excuse me please for writing in English.

I am pleased to announce, as Wikimedian in Residence at the en:Royal Society of Chemistry, the donation of 100 "RSC Gold" accounts, for use by Wikipedia editors wishing to use RSC journal content to expand articles on chemistry-related topics. Please visit en:Wikipedia:RSC Gold for details, to check your eligibility, and to request an account. Pigsonthewing (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 21.00 (EET)[vastaa]

Malline:yhdisteen kuva-parametrin toiminnallisuuden muuttaminen[muokkaa wikitekstiä]

Osana tietolaatikkojen toiminnallisuuden yhtenäistämistä ajattelin muuttaa {{yhdiste}}-mallineen kuva ja kuva2 -parametrit nimille kuva wikikoodina ja kuva2 wikikoodina ja muuttaa vapautuvan parametrin kuva toimimaan samalla tavalla kuin muissa tietolaatikoissa. Samalla muutetaan artikkelit käyttämään noita uudelleennimettyjä kuva wikikoodina -parametreja. Keskustelua asiasta on käytännöt kahvihuoneessa ja muutosten wikiprojektisivu on täällä. --Zache (keskustelu) 18. elokuuta 2016 kello 12.30 (EEST)[vastaa]

Kuinka paljon on kemiaan liittyviä artikkeleita?[muokkaa wikitekstiä]

Sivulla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Matematiikkaan,_fysiikkaan_tai_kemiaan_liittyv%C3%A4t_artikkelit on mainittu, että luokkiin: matematiikka, fysiika tai kemia, liittyviä artikkeleita on yli 6000. Onko mahdollista selvittää kuinka suuri osa näistä on kemiaan liittyviä artikkeleita? Englanninkielisessä wikipediassa näyttäisi olevan n. 9660 kemiaan liittyvää artikkelia: https://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:WikiProject_Chemistry

Epäorgaanisten yhdisteiden nimeäminen[muokkaa wikitekstiä]

Eräillä alkjuaineilla on yhdisteitä useilla eri hapetusluvuilla esimerkiksi vaikka rauta(II)kloridi ja rauta(III)kloridi ja rikkidioksidi ja rikkitrioksidi. Näissä tapauksissa yhdiste voidaan nimetä joko ilmoittamalla hapetusluku suluissa roomalaisin numeroin tai lukuarvoa ilmaisevalla etuliitteellä. Tavat ovat yhtä hyväksyttäviä ja molempia näkyy kirjallisuudessa. Tällä hetkellä artikkelien nimissä käytetään molempia muotoja (näin näyttää olevan myös enwikissä). Olisiko järkevää sopia yleisesti siitä mitä muotoa käytetään otsikossa vai annetaanko vain kaikkien olla niin kuin ne on? Seuraava virke on omaa pohdintaani, jolla ei ole lähteitä vaan se on täysin mutuilua. Musta tuntuu, että kirjallisuudessa roomalaisten numeroiden käyttä on yleisempää ionisidoksellisten yhdisteiden ollessa kyseessä ja molekyyliyhdisteiden yhteydessä käytetään etuliitteitä. Mutta ei tämä mikään sitova sääntö ole. --MiPe (wikinät) 24. tammikuuta 2018 kello 11.55 (EET)[vastaa]

Minä olen käyttänyt en:Wikipedia:Naming conventions (chemistry)#Use of Stock nomenclature ohjeita. Erona tietysti suomenkielessä ei laiteta välilyöntiä roomalaisen numeron jälkeen. En ole ollut kyllä kovin dogmaattinen näissä ja voi olla että joskus olen laskenut elektronegatiivisuuseron väärin tai muuten erehtynyt sidoksen luonteesta (alkaa olla jo omaa tutkimusta). Sanoisin että antaa olla niin kuin ovat, korjataan selvät outoudet tapaus kerrallaan. Red Book 2005 [1], s. 77-78 ei sano tähän oikein juuta eikä jaata, toteaa tosin: "It is advisable to use oxidation numbers only when there is no uncertainty about their assignment." ja toteaa että niitä käytetään paljon siirtymäalkuaineiden yhdisteille. Olen itsekin suosinut nimeämistä kuten holmium(III)oksidi koska useat lähteetkin käyttävät roomalaista numeroa lantanoidien kanssa vaikka ei välttämättä tarvisi. jni (k) 24. tammikuuta 2018 kello 13.57 (EET)[vastaa]