Keskustelu:Laulujoutsen
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
|
Tämä artikkeli on suositeltu artikkeli. Artikkelin suositellut artikkelit -äänestys on arkistoitu. |
Lisäsin lähteitä. Samalla muutin lukumäärätietoja: varmoissa lähteissä oli tuhansia lintuja enemmän kuin tässä mainituissa tiedoissa. Siksi havainto- ja lukumäärätietoihin on tärkeää merkitä lähde: laulujoutsenten lukumäärä kasvaa koko ajan. Mistäköhän tuo tieto "Vanhin rengastttu" on, ja kuinka vanha tieto ?
Onkohan tässä enää mitään tietoa, joka on otettu tuosta vuoden 1987 Haapasen kanta-artikkelista ? Jos on, merkitse mikä.
Elinympäristöstä ja ravinnosta voisi ehkä kertoa vähän lisää. Ja kulttuurista: Sibelius ja Gallen-Kallela. Siihen valkopäämerikotka -artikkeliin verraten voisi keksiä lisää aiheita. --Tappinen 21. lokakuuta 2007 kello 07.45 (UTC)
- Lisäsin tietoa ja lähteitä. Englanninkielisessä Wikipediassa näyttää olevan väärää tietoa, ainakin lentokykyisyysiän saavuttamisessa. Jos poikaset olisivat lentokykyisiä vasta 4-5 kuukauden ikäisinä, ei laji pystyisi tuottamaan jälkeläisiä pohjoisimmilla asuinsijoillaan vesistöjen jäätymisen takia. Viitteiden kirjaamisessa minulla on osaamisen varaa, joku varmaan voi korjailla? Jatketaan...Tikkakit 21. lokakuuta 2007 kello 10.22 (UTC)
- Ajattelin muuttaa jäsentelyä samaan suuntaan kuin valkopäämerikotkassa: koota isot kokonaisuudet "kanta" ja "Elintavat" (en ole ihan hirveän tyytyväinen otsikkoon "kanta"). Kolmen kappaleen paikasta olen epävarma: sulkasato, rengastus ja lintuinfluenssa. Joutsenesta taiteissa kirjoitan pian lisää. --Tappinen 21. lokakuuta 2007 kello 18.42 (UTC)
- Olen samaa mieltä, että kanta on sanana tässä tapauksessa aika huono. Se on vakiintunut käyttöön eläimistä kirjoitettaessa. Populaatio olisi selkeämpi mutta vierasperäisenä ei niin suositeltava. Ehkä sitä pitäisi kuitenkin käyttää enemmän? Tappinen on tehnyt loistavaa työtä, artikkelihan hakkaa jo nyt monet suositellut artikkelit, joissa on vain muutama lähde ja niistäkin osa kyseenalaisia. Tikkakit 22. lokakuuta 2007 kello 15.24 (UTC)
- Vielä voisi vähän laajentaa ennen kuin aletaan viedä äänestyksiin. Minusta olisi hyvä jos ulkonäkö-kappaleessa kuvailtaisiin nokkaa ja jalkoja. Muutto-kappaleessa voisi kertoa muuttolentomuodostelmista; kokoontuvatko ne parviksi vai muuttavatko perheittäin ja millaiset linnut lähtevät ensin (poikimattomat vai koiraat ?). Muuttavatko yöllä vai päivällä ? Kuinka korkealla ? Lisääntymisessä voisi kuvata "kihlapareiksi" kuvatut parit. Viettävätkö poikimattomat teinijoutsenet kesiään yhdessä kuin luppokurjet ? Lähteistä Päivi Mähösen toimittama näyttelyluettelo: "Musta joutsen", Joensuu 2001, olisi kiva saada tuon lukioviitteen tilalle. --Tappinen 22. lokakuuta 2007 kello 19.02 (UTC)
- Kiva kun laitoit muuttotiedot. ARKive ja sen brittiläiset kirjalähteet sanovat että tuhannen yksilön parvia voi olla, ja että korkeusennätys on liki 2500 m. Kirjoitin jalkojen väristä; nokan muodosta voisi vielä sanoa jotain. Etsiskelin sitä juttua että miksi märät jalat ei jäädy kiinni maahan. --Tappinen 24. lokakuuta 2007 kello 19.17 (UTC)
- Tuo ARKiven juttu tuhannesta linnusta täytyy perustua talviparveen, ei muuttoparveen. Sitähän siinä ei kerrota. Lisäsin juttua jalkojen verenkierrosta, aika kömpelö esitys mutta taidatko sen lyhyemmin sanoa. Joutsen kulinaristin näkemänä, siinä vielä aihe, ainakin tsaarin hovissa joutsen oli muinoin herkkua. Tikkakit 25. lokakuuta 2007 kello 15.11 (UTC)
- Jokohan mentäis vertaisarviointiin ? Pepys ja BBC kertoisivat vähän joutsenruokapuolesta, mutta arveleen että siellä on puhe kyhmyjoutsenesta. --Tappinen 25. lokakuuta 2007 kello 15.44 (UTC)
- Lisäsin vaaditun lähteen siipien viuhinasta. Kaikkea sitä pitääkin selittää, lapsikin tuon tietää, ainakin meren rannalla kasvanut. Tikkakit 28. lokakuuta 2007 kello 09.16 (UTC)
- Jokohan mentäis vertaisarviointiin ? Pepys ja BBC kertoisivat vähän joutsenruokapuolesta, mutta arveleen että siellä on puhe kyhmyjoutsenesta. --Tappinen 25. lokakuuta 2007 kello 15.44 (UTC)
- Tuo ARKiven juttu tuhannesta linnusta täytyy perustua talviparveen, ei muuttoparveen. Sitähän siinä ei kerrota. Lisäsin juttua jalkojen verenkierrosta, aika kömpelö esitys mutta taidatko sen lyhyemmin sanoa. Joutsen kulinaristin näkemänä, siinä vielä aihe, ainakin tsaarin hovissa joutsen oli muinoin herkkua. Tikkakit 25. lokakuuta 2007 kello 15.11 (UTC)
- Kiva kun laitoit muuttotiedot. ARKive ja sen brittiläiset kirjalähteet sanovat että tuhannen yksilön parvia voi olla, ja että korkeusennätys on liki 2500 m. Kirjoitin jalkojen väristä; nokan muodosta voisi vielä sanoa jotain. Etsiskelin sitä juttua että miksi märät jalat ei jäädy kiinni maahan. --Tappinen 24. lokakuuta 2007 kello 19.17 (UTC)
- Vielä voisi vähän laajentaa ennen kuin aletaan viedä äänestyksiin. Minusta olisi hyvä jos ulkonäkö-kappaleessa kuvailtaisiin nokkaa ja jalkoja. Muutto-kappaleessa voisi kertoa muuttolentomuodostelmista; kokoontuvatko ne parviksi vai muuttavatko perheittäin ja millaiset linnut lähtevät ensin (poikimattomat vai koiraat ?). Muuttavatko yöllä vai päivällä ? Kuinka korkealla ? Lisääntymisessä voisi kuvata "kihlapareiksi" kuvatut parit. Viettävätkö poikimattomat teinijoutsenet kesiään yhdessä kuin luppokurjet ? Lähteistä Päivi Mähösen toimittama näyttelyluettelo: "Musta joutsen", Joensuu 2001, olisi kiva saada tuon lukioviitteen tilalle. --Tappinen 22. lokakuuta 2007 kello 19.02 (UTC)
- Olen samaa mieltä, että kanta on sanana tässä tapauksessa aika huono. Se on vakiintunut käyttöön eläimistä kirjoitettaessa. Populaatio olisi selkeämpi mutta vierasperäisenä ei niin suositeltava. Ehkä sitä pitäisi kuitenkin käyttää enemmän? Tappinen on tehnyt loistavaa työtä, artikkelihan hakkaa jo nyt monet suositellut artikkelit, joissa on vain muutama lähde ja niistäkin osa kyseenalaisia. Tikkakit 22. lokakuuta 2007 kello 15.24 (UTC)
- Ajattelin muuttaa jäsentelyä samaan suuntaan kuin valkopäämerikotkassa: koota isot kokonaisuudet "kanta" ja "Elintavat" (en ole ihan hirveän tyytyväinen otsikkoon "kanta"). Kolmen kappaleen paikasta olen epävarma: sulkasato, rengastus ja lintuinfluenssa. Joutsenesta taiteissa kirjoitan pian lisää. --Tappinen 21. lokakuuta 2007 kello 18.42 (UTC)
- Levinneisyydestä sen verran, että tuo viite Pohjosen ja Saaren kirjoitukseen vaatisi hieman lisäviitteitä. Kirjoituksessahan mainitaan tuo 150 päivää lyhimmäksi avovesiajaksi. Toisessa viitteessä (Hyytiä ym. Suomen Lintuatlas) kirjoittaja Esa Lammi antaa ajaksi 130-140 vrk "Poikasten kehittyminen munasta lentokykyiseksi...". Kun katsoo levinneisyyskarttaa, niin ihmetystä herättää Pohjois-Venäjän ja Siperian pohjoinen pesimäraja: siellä on vielä kylmempää kuin Lapissa. Tuo aikaraja vaatisi kyllä nyt tarkistamista, nimittäin pieni yhteenlasku on nyt paikallaan: pesänrakennus ja parittelu (>1 viikko) + muninta (1 vk) + haudonta (5-6 vk) + poikasaika (11-13 vk) = 18-21 viikkoa eli 126-147 päivää. Pienet lammethan jäätyvät ensin mutta joutsenet ovatkin silloin jo suuremmilla järvillä, joilta löytyy sulavettä pidempään. Pesivätkö Venäjän joutsenet todellakin noin pohjoisessa? Voisivatko joutsenperheet asettua suuriin jokiin, jotka jäätyvät myöhemmin? Kartta myös kertoo, että joutsen ei ilmeisesti pesi Japanissa, joten pitänee muuttaa tekstiä esim. muotoon "...Sahalinille". Vai osaako joku lukea japaninkielisestä Wikipediasta esiintymisestä? Pohjosen ja Saaren kirjoitus vaatisi hiomista, sillä esim. tekstissä mainittu levinneisyysalueen itäraja Itä-Siperia ei ole sama kuin Kauko-Itä. Entä mitä merkitsee tämä lause: lainaus:"Pesinnän onnistumisen pohjoisrajan määrittelee vaatii avoveden keston vaatimus, noin 150 päivää." Tikkakit 7. marraskuuta 2007 kello 18.09 (UTC)
- Hyviä havaintoja ! Mites korjataan ? Kartan luonnostelin itse siihen linkatun lähteen avulla; pohjoisraja ei mielestäni ainakaan levinnyt. Korjaan ilmeiset, jatka siitä jos suinkin keksit miten. Vertaisarviointisivulla on lisääkin pyyntöjä. Loisista tai pedoista en löytänyt mitään järkevää. --Tappinen 7. marraskuuta 2007 kello 18.16 (UTC)
Arkistoitu vertaisarviointi[muokkaa wikitekstiä]
|
Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Tämä artikkeli oli vertaisarvioitavana 28.10.-15.11.2007
Olemme Tikkakitin kanssa laajentaneet ja lähdeviitteistäneet urakalla. Mitäs seuraavaksi ? Kielenhuoltoapu olisi tervetullutta. --Tappinen 28. lokakuuta 2007 kello 08.30 (UTC)
- Tein itse jotain korjauksia, mutta laatu näyttäisi olevan kyllä aika hyvä. Jos suositelluksi tätä meinaatte, niin pituutta pitäisi olla lisää. Onko joutsenet vaikka kärsineet jostain syystä muita lintuja enemmän saasteista, järvien rehevöitymisestä yms.? Sitten mietityttää, että miksi niitä halutaan ampua: onkohan niiden liha sitten jotenkin paremman makuista kun muitten riistalintujen tai jotain.... --Velma 28. lokakuuta 2007 kello 08.41 (UTC)
- Kappaleessa Vaino ja suojelu näemmä keskitytään pelkästään Suomen tilanteeseen, vaikka levinneisyys ulottuu artikkelin mukaan jopa Japaniin saakka. Eikö mistään muusta maasta riitä kirjoitettavaa kyseiseen kappaleeseen? --Green Bonsai 28. lokakuuta 2007 kello 10.45 (UTC)
- Hyvä huomio. Laajensin kertomaan muun Euroopan tilanteesta - direktiivihän vaikuttaa myös Suomen metsästyskysymykseen. Tikkakit laittoi tuosta Lapin metsästyksestä. --Tappinen 28. lokakuuta 2007 kello 11.16 (UTC)
- Artikkelista olisi hyvä saada laajempi, esimerkiksi käyttäytymisestä, ravinnosta, parittelusta voisi kirjoittaa lisää tekstiä. Saisikohan historiasta ja taksonomiasta enemmän irti kuin että Linnaeus nimesi lajin? Viitteet kannattaa muuttaa mallineiksi. --Hehkuviini 28. lokakuuta 2007 kello 12.19 (UTC)
- Samaa mieltä. Tekstiä tarvittaisiin vielä reilusti lisää, nyt myös kappalejako tuntuu turhan tiheältä. Samoin joidenkin otsikoiden tasoa ja järjestystä voisi vielä miettiä. Hehkuviinin (ja muiden) hyvien parannusehdotusten lisäksi kaipaisin artikkeliin lisää vielä ainakin
- Taksonomia (mainittu tosin jo edellä): erot ja yhtäläisyydet muihin lähilajeihin (koko Cygnus-suku), levinneisyys on laaja: onko esim. morfologisissa piirteissä nähtävissä jotain gradientteja levinneisyysalueella, mahdolliset alalajit, mutaatiot ja aberraatiot? (tämän mukaan muuten Linné kuvasi lajin sukuun Anas, joten siinäkin on selvitettävää)
- Lajin biologia huomattavasti tarkemmin (nyt todella lyhyt): ravinnosta enemmän, pariutuminen, kosiokäyttäytyminen, pedot, loiset, taudit....
- Laulujoutsen kulttuurissa: tästä on nyt niin paljon tavaraa ja symboliikkaa jo pelkästään Suomesta, että sitä riittää vähintään pääartikkeliksi
- Lajin historia Suomessa tarkemmin (myös maailmalla): ravintokäyttö mm. toisen maailmansodan aikana merkittävää, Yrjö Kokko merkittävä suojelun puolestapuhuja, joten vaatii reilusti lausetta enemmän käsittelyä (Laulujoutsenta on verrattu suojeluaatteen herättäjänä jopa Silent Springiin)
- Nämä nyt tuli äkkiä mieleen, alku on hyvä mutta aihekin on laaja. Katselen jos löydän hyviä resursseja tai ehdin itsekin kirjoittamaan jotain biologiajuttua. --albval 28. lokakuuta 2007 kello 18.42 (UTC)
- Samaa mieltä. Tekstiä tarvittaisiin vielä reilusti lisää, nyt myös kappalejako tuntuu turhan tiheältä. Samoin joidenkin otsikoiden tasoa ja järjestystä voisi vielä miettiä. Hehkuviinin (ja muiden) hyvien parannusehdotusten lisäksi kaipaisin artikkeliin lisää vielä ainakin
- Jos muuten pääsette käsiksi tieteellisiin lehtiin, niin Thomson ISI Web of Science antaa haulla "Cygnus cygnus" ainakin seuraavat mielenkiintoisenkuuloiset artikkelit (yht. 40 tulosta)
- Kolarova L, Rudolfova J, Hampl V, et al.
- Allobilharzia visceralis gen nov, sp nov (Schistosomatidae-Trematoda) from Cygnus cygnus (L.) (Anatidae)
- PARASITOLOGY INTERNATIONAL 55 (3): 179-186 SEP 2006
- Chisholm H, Spray C
- Habitat usage and field choice by mute and Whooper Swans in the Tweed Valley, Scotland
- WATERBIRDS 25: 177-182 Suppl. 1 2002
- Knudsen HL, Laubek B, Ohtonen A
- Growth and survival of Whooper Swan cygnets reared in different habitats in Finland
- WATERBIRDS 25: 211-220 Suppl. 1 2002
- Sen lisäksi hakemistossa on useita paikallisfaunistisia ja alueellisia tutkimuksia sekä ekologiaa käsitteleviä julkaisuja, jos artikkeliin haluaa luonto-oppaita syvempää tietoa. --albval 28. lokakuuta 2007 kello 19.01 (UTC)
- Taas hyviä näkemyksiä. Noista artikkeleista olen samaa mieltä kuin Käyttäjä:Hehkuviinin käyttäjäsivu: "Wikipediassa ei pääsääntöisesti tulisi käyttää viitteinä ensisijaisia lähteitä, koska niiden asettaminen oikeaan asiayhteyteen vaatii alan asiantuntijaa." --Tappinen 29. lokakuuta 2007 kello 18.27 (UTC)
- Kävisinköhän minä alan asiantuntijasta:-) Yritän vilkuilla nuo artikkelit läpi ja katsoa, onko niissä mitään asiaa. --albval 30. lokakuuta 2007 kello 07.34 (UTC) EDIT: Tuossa ensimmäisessä artikkelissa ei näemmä ollutkaan mitään asiaa ja tuo Waterbirds-lehden supplementti on taas saatavana vain paperimuodossa. Sisällysluettelonsa perusteella siinä olisi kyllä erittäin hyviä juttuja. Olen muuten Hehkuviinin kanssa pikkuisen eri mieltä tuosta ensisijaisten lähteitten käytöstä: Vaikka tutkimusten tulosten tulkinta on aina jätettävä asiantuntijalle, ovat tutkimusartikkelien "Introduction"-osuudet yleensä aina kansantajuisia ja ne sisältävät useimmiten hyvän tiivistelmän tutkimusalan keskeisistä havainnoista. Siten aloilla, joilla ei review-tyyppisiä julkaisuja ole (kuten laulujoutsentutkimus), nuo introt toimivat parhaina kirjallisuuskatsauksina eikä niitä pitäisi suoralta kädeltä hylätä. Mutta onpahan tuossa artikkelissa täydennettävää muutenkin... --albval 30. lokakuuta 2007 kello 07.46 (UTC)
- Käyttäjäsivulla puhuin lääketieteellisistä artikkeleista. En ole niin perehtynyt muiden luonnontieteiden artikkeleihin, joten en ota niihin kovin painavaa kantaa. Lääketieteen alalla lähes aiheesta kuin aiheesta löytyy jonkinlaisia katsauksia tai meta-analyyseja. Niihin tutustumalla saa hyvän kuvan vallitsevasta konsensuksesta, eri menetelmille (hoidoille jne) annettavasta painoarvosta ja taustalla olevasta evidenssistä. Yleensä perustason artikkelit (ei-katsaukset) ovat erittäin spesifisiä, ja pelkästään niiden kautta ei pysty muodostamaan järkevää kokonaiskuvaa. Wikipedian artikkelithan käsittelevät tyypillisesti suuria kokonaisuuksia, esim. "Rintasyöpä", millä hakusanalla löytyy muuten noin 102 000 artikkelia Pubmedista. Jos niitä poimimalla lähtisi kirjoittamaan artikkelia, lähes varmasti sinne päätyisi, jos ei nyt väärää tietoa niin ainakin väärässä asiayhteydessä olevaa tai väärin painotettua tietoa.
- Mutta toki olen Albvalin kanssa samaa mieltä siitä, että jos jostain aiheesta on vain vähän tieteellisiä julkaisuja, katsausartikkelit puuttuvat kokonaan tai aihe on itsessään riittävän selkeä ja tarkasti rajattu, voi olla paikallaan käyttää tutkimusartikkeleita. Tai voi olla myös niin, että joku tietty informaatio ei löydykään kirjoista tai katsauksista (uutta tietoa, numerotietoa tms), jolloin lähteeksi täytyy myös poimia joku perusartikkeli. Muistaakseni itsekin sorruin tähän kirjoittaessani mammografiaseulonnoista. Uskon, ettei Albvalkaan kannattaisi yksittäisten tutkimusartikkelien käyttöä jossain molekyyligenetiikan laajassa aiheessa, kuten RNA tai proteiinisynteesi. Tuosta introduction-jutusta olen kyllä pääosin samaa mieltä. Enkä epäile, etteikö Albval kävisi "alan asiantuntijasta" ;) --Hehkuviini 30. lokakuuta 2007 kello 18.28 (UTC)
- Hienosti perusteltu ja olen täysin samaa mieltä. Lääketieteen puolella (josta siis käyttäjäsivusi tosiaan puhuu) asia on varmasti noin, mutta tosiaan laulujoutsenen 40 tieteellisen artikkelin kanssa ei tosiaan juhlita samoin kuin 102 00 referenssin kanssa (tämän saa muuten kokea itsekin töissä päivittäin, kun tutkii vähemmän mediaseksikästä organismia ja sen vielä tuntemattomampia tauteja). Mutta joo, kyllähän tosiaan tutkimusartikkeleiden asettaminen kontekstiin vaatii asiantuntemusta sekä alalta (minäkään en ymmärtäisi rintasyövän tutkimusartikkeleista mitään) että tieteellisistä julkaisuista (esimerkiksi laulujoutsenartikkeli Immunogeneticsissä on pikkuisen eri merkittävyys- ja luotettavuusluokkaa kuin artikkeli Azerbaizhan Journal of Bird Studiesissa). Joopa joo, minkään alan asiantuntijuudesta en tiedä, mutta sen tiedän että tämä juttu alkaa olla offtopic:-) --albval 30. lokakuuta 2007 kello 19.15 (UTC)
- Kävisinköhän minä alan asiantuntijasta:-) Yritän vilkuilla nuo artikkelit läpi ja katsoa, onko niissä mitään asiaa. --albval 30. lokakuuta 2007 kello 07.34 (UTC) EDIT: Tuossa ensimmäisessä artikkelissa ei näemmä ollutkaan mitään asiaa ja tuo Waterbirds-lehden supplementti on taas saatavana vain paperimuodossa. Sisällysluettelonsa perusteella siinä olisi kyllä erittäin hyviä juttuja. Olen muuten Hehkuviinin kanssa pikkuisen eri mieltä tuosta ensisijaisten lähteitten käytöstä: Vaikka tutkimusten tulosten tulkinta on aina jätettävä asiantuntijalle, ovat tutkimusartikkelien "Introduction"-osuudet yleensä aina kansantajuisia ja ne sisältävät useimmiten hyvän tiivistelmän tutkimusalan keskeisistä havainnoista. Siten aloilla, joilla ei review-tyyppisiä julkaisuja ole (kuten laulujoutsentutkimus), nuo introt toimivat parhaina kirjallisuuskatsauksina eikä niitä pitäisi suoralta kädeltä hylätä. Mutta onpahan tuossa artikkelissa täydennettävää muutenkin... --albval 30. lokakuuta 2007 kello 07.46 (UTC)
- Taas hyviä näkemyksiä. Noista artikkeleista olen samaa mieltä kuin Käyttäjä:Hehkuviinin käyttäjäsivu: "Wikipediassa ei pääsääntöisesti tulisi käyttää viitteinä ensisijaisia lähteitä, koska niiden asettaminen oikeaan asiayhteyteen vaatii alan asiantuntijaa." --Tappinen 29. lokakuuta 2007 kello 18.27 (UTC)
- Jos muuten pääsette käsiksi tieteellisiin lehtiin, niin Thomson ISI Web of Science antaa haulla "Cygnus cygnus" ainakin seuraavat mielenkiintoisenkuuloiset artikkelit (yht. 40 tulosta)
- Ihan vain sivuhuomautuksena, että minusta tässä on nyt ymmärretty "uusi tutkimus" käytäntö hieman väärin. Ohjeen tarkoituksena on kieltää esim. tapahtumasta otettujen valokuvien, julkisesti saatavilla olevan aineiston analyysi tai raamatun tekstien oma tulkinta. Tieteellisissä vertaisarvioiduissa artikkeleissa on pääsääntöisesti jo asiantuntijan tulkinta ensisijaisesta lähteestä (esim. kerätystä aineistosta). Tietenkin tieteellisiä julkaisuja tulee voida käytää wikipediassa lähteenä, etenkin faktojen tarkistamiseen. Toki katsausartikkeleiden käyttö on usein järkevää, koska se helpottaa tuloksien asettamista oikeaan kontekstiin. --jkv 9. marraskuuta 2007 kello 10.38 (UTC)
- Muokkasin hiukan artikkelia. Tarkemmin jutun luettuani pari juttua jäi vielä vaivaamaan. Suomen parimäärästä puhutaan kahdessa eri kohdassa, mutta viitteet ja sen myötä luvut ovat pikkuisen toisistan poikkeavia. Ruotsin metsästyksestä johtuneen kannan romahduksen ajankohta olisi ollut hyvä tietää ja samoin olisin halunnut nähdä luonnonsuojelijoiden ym. vastineen metsästyksen aloitukselle Suomessa 2007. Uhanalaisuudestakin oli juttua aika monessa paikassa, voineekohan niitä yhdistellä jotenkin (ainakin ICUN-viite tuli useasti vastaan)? Ja tosiaan, tuo kulttuuri-osio on valitettavan surkea yhden lauseen kappaleineen. Hyvää työtä kuitenkin! --albval 30. lokakuuta 2007 kello 10.07 (UTC)
- Jäsentelin joutsenkulttuurin uusiksi. --Tappinen 3. marraskuuta 2007 kello 06.32 (UTC)
- Vielä yksi juttu (ellette ole jo kyllästyneet ehdotuksiini): Jos saisitte sivulle jonkunlaisen levinneisyskartan, niin se olisi todella hienoa. Sanallinenkin kuvaus levinneisyydestä on hyvä, mutta minä ainakin olen enempi visuaalisesti hahmottava ihminen. --albval 31. lokakuuta 2007 kello 08.46 (UTC)
- Levinneisyyskartalle on jopa lähde mutta tietotekniset kyvyt ei riitä. Kukas se oli jolta sai tilata karttoja ? --Tappinen 31. lokakuuta 2007 kello 16.47 (UTC)
- Tais olla Jniemenmaa, ainakin tämän perusteella se on niitä tehnyt melkoisesti --albval 1. marraskuuta 2007 kello 13.33 (UTC)
- Levinneisyyskartalle on jopa lähde mutta tietotekniset kyvyt ei riitä. Kukas se oli jolta sai tilata karttoja ? --Tappinen 31. lokakuuta 2007 kello 16.47 (UTC)
Pienessä kielenhuollossa silmiin sattui tämä: "Suomessa oli rengastettu kaikkiaan 1 076 laulujoutsenta vuoden 2006 loppuun mennessä. Näistä oli saatu 3 393 löytöilmoitusta." Ilmeisesti löytöluvut tarkoittavat rengastettujen lintujen havaitsemisia eikä rengaslöytöjä kuolleilta linnuilta. --Ulrika 30. lokakuuta 2007 kello 16.20 (UTC)
- Juuri näin. Rengastustoimisto ilmoittaa kaikki havainnot ko. renkaasta, mukaan lukien kymmenet havainnot samasta värirenkaasta tai samalla paikalla useasti kontrolloidusta renkaasta. Yleensä se viimeinen löytö on löytöilmoitus kuolleesta linnusta. Tikkakit 30. lokakuuta 2007 kello 16.37 (UTC)
- Kannasta ja levinneisyydestä pitäisi saada lisää tekstiä. Jo lähteenä käytetystä sivusta pitäisi irrota mukavasti lisää.--qWerk 31. lokakuuta 2007 kello 14.40 (UTC)
- Jep, kanta-asiat on vähän hajanaiset kun niitä on eri ihmiset kirjoittaneet eri aikoina. Jospa saisi tuon ylempänä toivotun kartan. --Tappinen 31. lokakuuta 2007 kello 16.47 (UTC)
- Kannasta ja levinneisyydestä pitäisi saada lisää tekstiä. Jo lähteenä käytetystä sivusta pitäisi irrota mukavasti lisää.--qWerk 31. lokakuuta 2007 kello 14.40 (UTC)
Jos joku osaa tehdä, niin levinneisyysaluekartta pesimä- ja talvehtemisalueineen olisi hieno lisä artikkeliin. Lisäksi voisin sen verran mainita, että tuota levinneisyysaluetta voisi hieman tarkentaa. "Laulujoutsenen levinneisyysalue ulottuu läntisestä Euroopasta aivan itäisimpään Aasiaan, jopa Japaniin saakka". Mitkä ovat etelä- ja pohjois-rajat? Onko yleinen koko levinneisyysalueellaan? Ja kertoa myös muidenkin kuin pelkästään suomalaisten (ja islantilaisten) populaatioiden muuttokäyttäytymistä. --PtG 1. marraskuuta 2007 kello 13.27 (UTC)
- Tätä on toivottu jo tuossa ylläällä:-) --albval 1. marraskuuta 2007 kello 13.33 (UTC)
Äkkivilkaisulla näyttää mielestäni hyvältä, mutta johdanto on kyllä aika lyhyt. Pitäisikö siinä vielä lyhyesti mainita levinneisyydestä tms.? Lähden nyt tsekkaamaan vielä kieltä läpi, mutta ei siinä mitään niin kamalaa ole, etteikö artikkelia voisi sen puolesta panna SS-äänestykseen vaikka heti. - -Tanár 4. marraskuuta 2007 kello 10.34 (UTC)
- Laajensin hiukan johdantoa. Odotetaan levinneisyyskarttaa ennen kuin lähdetään äänestykseen. --Tappinen 4. marraskuuta 2007 kello 18.38 (UTC)
Hyvä luku tuo mikä käsittelee joutsenta taiteessa. Heti tuli mieleen H. C. Andersenin Ruma ankanpoikanen, ja sitten epämääräisesti muistan jonkin antiikin tarun, jossa jokin jumalatar tms. yhtyi joutsenen kanssa. Siitä on maalauskin olemassa. Jos joku muistaa tai tietää siitä tarkemmin, voisi ehkä lisätä artikkeliin.- -Tanár 4. marraskuuta 2007 kello 15.12 (UTC)
- HC Andersenin aikana laulujoutsen ei pesinyt Tanskassa, eiköhän sadussa ole kyhmyjoutsen. Samoin antiikin Leda ja joutsen -myytti voisi viitata toiseen lajiin (se mainitaan ohimennen Mannisen kohdalla; Commonsin kaikki kuvat myytistä esittävät kyhmyjoutsenia). --Tappinen 4. marraskuuta 2007 kello 15.46 (UTC)
- Joo se oli Leda, en muistanut nimeä ja siksi en älynnyt että se olikin jo mainittu. Eiköhän kyhmyjoutsen muuten ole s-kaulansa kanssa se prototyyppisin joutsen. Joten ehkä "yleinen" joutsenasia kuuluisi kyhmyjoutsen-artikkeliin? - -Tanár 4. marraskuuta 2007 kello 17.52 (UTC)
- Mitkä osat ovat mielestäsi yleistä joutsenasiaa ? Eri lajien vertailun pitäisin tässä. Taide-palaan olen koettanut etsiä suorakaulaisia joutsenia (esim. kalliopiirros on selvästi laulujoutsen). Suuressa osassa Suomea laulujoutsen on alkuperäinen, kyhmyjoutsen tulokaslaji. --Tappinen 4. marraskuuta 2007 kello 18.01 (UTC)
- Ilman muuta suomalainen kansanperinne liittyy laulujoutseneen, koska se on alkuperäinen. Joutseneen yleensa liittyy ehkä "joutsen kulttuureissa"-osion ensimmäinen kappale, jossa puhutaan kristillisyydestä ja hindulaisuudesta, siten Wagner ja Tsaikovski(vaikka siinä on kyllä mainittukin, etteivät liity suoraan laulujoutseneen) ja ehkä myös tunnus- ja tuotemerkkiosa. Toisaalta voihan ne jättää toistaiseksi tähänkin ja katsoa uudestaan, jos sitten vaikka joskus innostut(te) jatkamaan myös kyhmyjoutsenta. Nyt siinä on mainittu myös kulttuuriasioita, mutta ihan ohimennen.- -Tanár 5. marraskuuta 2007 kello 12.01 (UTC)
- Aiemmasta Albvalin kommentista tuli ajatus että voisi tehdä erillisen kulttuurisivun ("pääartikkelin"). Logot olen valinnut siten että ne on nimenomaan suomi-symboliikkaa (ja suorakaulaisia); vaakunoista voi olla että Salossa on kyhmyjoutsen. Aika vaikeaa vielä jäsennellä mitä pitäisi olla missä. --Tappinen 5. marraskuuta 2007 kello 16.21 (UTC)
- Joku joutsen kulttuurisymbolina voisi tosiaan olla hyvä erillinenkin artikkeli, mutta siihen tarvitsisi sitten enemmän asiaa taidehistoriasta, kansatieteestä tms. - -Tanár 5. marraskuuta 2007 kello 16.44 (UTC)
- Joutsenet kulttuurihistoriassa tai jotain sensuuntaista voisi olla otsikko... joskus sitten. --Tappinen 6. marraskuuta 2007 kello 22.06 (UTC)
- Joku joutsen kulttuurisymbolina voisi tosiaan olla hyvä erillinenkin artikkeli, mutta siihen tarvitsisi sitten enemmän asiaa taidehistoriasta, kansatieteestä tms. - -Tanár 5. marraskuuta 2007 kello 16.44 (UTC)
- Aiemmasta Albvalin kommentista tuli ajatus että voisi tehdä erillisen kulttuurisivun ("pääartikkelin"). Logot olen valinnut siten että ne on nimenomaan suomi-symboliikkaa (ja suorakaulaisia); vaakunoista voi olla että Salossa on kyhmyjoutsen. Aika vaikeaa vielä jäsennellä mitä pitäisi olla missä. --Tappinen 5. marraskuuta 2007 kello 16.21 (UTC)
- Ilman muuta suomalainen kansanperinne liittyy laulujoutseneen, koska se on alkuperäinen. Joutseneen yleensa liittyy ehkä "joutsen kulttuureissa"-osion ensimmäinen kappale, jossa puhutaan kristillisyydestä ja hindulaisuudesta, siten Wagner ja Tsaikovski(vaikka siinä on kyllä mainittukin, etteivät liity suoraan laulujoutseneen) ja ehkä myös tunnus- ja tuotemerkkiosa. Toisaalta voihan ne jättää toistaiseksi tähänkin ja katsoa uudestaan, jos sitten vaikka joskus innostut(te) jatkamaan myös kyhmyjoutsenta. Nyt siinä on mainittu myös kulttuuriasioita, mutta ihan ohimennen.- -Tanár 5. marraskuuta 2007 kello 12.01 (UTC)
Artikkeli näyttää jo hienolta! Mielestäni tuohon kulttuuriosioon kannattanee kuitenkin vielä yrittää saada vaikka tuo em. pääartikkeli aikaiseksi, sillä mututuntumalla sanoisin SS-äänestyksissä roikkuvan porukan olevan siitä kiinnostuneita. Ainakin edellä olevan tekstin perusteella lienette SS-statusta kohtapuolin hakemassa? Koska kuitenkin noista alkuperäisen kommenttini parannusehdotuksista on suuri osa jäänyt kokonaan kommentoimatta, haluaisin niihin vielä vastauksen täällä tai mieluiten artikkelissa siltä osin kun se on mahdollista. Ennen sitä en kyllä uskalla äänestää SS-statuksen puolesta. Eli:
- Levinneisyys on laaja: onko esim. morfologisissa piirteissä nähtävissä jotain gradientteja levinneisyysalueella, mahdolliset alalajit, mutaatiot ja aberraatiot? (ja jos ei ole, niin sekin olisi kiva kuulla)
- Elinympäristö ja ravinto -kappaleet ovat vieläkin hyvin lyhyitä, mahtaisiko niitä millään saada pidennettyä. Pedot,
loisetja taudit olisi myös kiva tietää (jos on), varsinkin laulujoutsenen viholliset.Voimalinjat nyt ainakin ovat vihollisia. - Yrjö Kokko
edelleen mainittu vain yhdellä lauseella (kirjat sentään on kirjallisuuslistassa),tästä riittää juttuasekä suojeluun ettäkulttuurikappaleeseen.
Ja pikku juttuja on sitten vielä lisää, mutta aloitetaan nyt näistäkin:-) --albval 7. marraskuuta 2007 kello 07.23 (UTC)
- Ei nuo ole unohtuneet, vaativat vain minulta kirjastoreissua tai Tikkakitiltä panostusta. Hahmottelin itse levinneisyyskarttaa, heti tuli mieleen että pitäis ehkä tehdä muuttoreiteistä nuolet siihen. --Tappinen 7. marraskuuta 2007 kello 16.47 (UTC)
- Lisätty Kokosta ja voimalinjoista vähän kummastakin. Loiset ? Allobilharzia visceralis Islannissa (onko tuo merkittävä ? tämän takia en käytä ensisijaislähteitä). Pedot ? Etsin tarkempaa tietoa munarosvoista. Alalajeista Tikkakit laittoi uusinta tietoa. Kysymys: mihin luokkaan pitäisi tuo kulttuuriartikkeli laittaa ? --Tappinen 7. marraskuuta 2007 kello 19.36 (UTC)
- Loiset on nyt katettu, alkuperäislähteitä käyttäen:-) --albval 8. marraskuuta 2007 kello 09.25 (UTC) EDIT: yliviivasin nyt tuosta ed. kommentista nuo fiksatut jutut, mutta yksi uusi korjauspyyntö tuli vielä mieleen: viitteiden säätö. Äkkivilkaisulla ainakin useimmista verkkoviitteistä puuttuu viittauspäivämäärä, joistakin myös paljon muitakin "pakollisia" kenttiä. Joku kirja taas oli vailla ISBN:ää. Ainakin (tämänhetkisellä numeroinnilla) viitteet 2, 6, 10, 14, 15-25 28-30 jne jne kaipaa joitain noita tietoja. Pikkujuttu, mutta SS-artikkelissa nätti viitteistys tekee hyvän säväyksen. Yst. --albval 8. marraskuuta 2007 kello 10.12 (UTC) (joka lupaa olla pyytämättä enää kovin monia juttuja)
- Viitteitä säädetty. EURING-sivu on pois päältä. Rengastusoppaalla ei ymmärtääkseni ole ISBN:ää. Jatkan petojen metsästystä: Epäluotettavien lähteiden mukaan naali, varis ja korppi syövät joutsenen munia ja poikasia, mutta enpä tiedä mikä joutsenlaji. --Tappinen 8. marraskuuta 2007 kello 21.08 (UTC)
- Rengastajan vuosikirjalla ei tosiaan ole ISBN-tunnusta. Tikkakit 9. marraskuuta 2007 kello 17.33 (UTC)
- Lainasin Leinosen kirjan. Ravintoa ja petoja laajennettu. Vielä puuttuu elinympäristö, Kokko kulttuurissa, mutaatiot ja aberraatiot - kahteen viimeiseen en usko löytäväni lähteitä. Parkkinen on onneksi kirjoittanut aika paljon Kokosta, samoin Leinonen. --Tappinen 12. marraskuuta 2007 kello 21.20 (UTC)
- Rengastajan vuosikirjalla ei tosiaan ole ISBN-tunnusta. Tikkakit 9. marraskuuta 2007 kello 17.33 (UTC)
- Viitteitä säädetty. EURING-sivu on pois päältä. Rengastusoppaalla ei ymmärtääkseni ole ISBN:ää. Jatkan petojen metsästystä: Epäluotettavien lähteiden mukaan naali, varis ja korppi syövät joutsenen munia ja poikasia, mutta enpä tiedä mikä joutsenlaji. --Tappinen 8. marraskuuta 2007 kello 21.08 (UTC)
- Loiset on nyt katettu, alkuperäislähteitä käyttäen:-) --albval 8. marraskuuta 2007 kello 09.25 (UTC) EDIT: yliviivasin nyt tuosta ed. kommentista nuo fiksatut jutut, mutta yksi uusi korjauspyyntö tuli vielä mieleen: viitteiden säätö. Äkkivilkaisulla ainakin useimmista verkkoviitteistä puuttuu viittauspäivämäärä, joistakin myös paljon muitakin "pakollisia" kenttiä. Joku kirja taas oli vailla ISBN:ää. Ainakin (tämänhetkisellä numeroinnilla) viitteet 2, 6, 10, 14, 15-25 28-30 jne jne kaipaa joitain noita tietoja. Pikkujuttu, mutta SS-artikkelissa nätti viitteistys tekee hyvän säväyksen. Yst. --albval 8. marraskuuta 2007 kello 10.12 (UTC) (joka lupaa olla pyytämättä enää kovin monia juttuja)
- Lisätty Kokosta ja voimalinjoista vähän kummastakin. Loiset ? Allobilharzia visceralis Islannissa (onko tuo merkittävä ? tämän takia en käytä ensisijaislähteitä). Pedot ? Etsin tarkempaa tietoa munarosvoista. Alalajeista Tikkakit laittoi uusinta tietoa. Kysymys: mihin luokkaan pitäisi tuo kulttuuriartikkeli laittaa ? --Tappinen 7. marraskuuta 2007 kello 19.36 (UTC)
- Jos olen taas onnistunut lukeemaan valikoiden vertaisarviointia, niin seuraavaa on jo toivottu. Mielestäni olisi hyvä tehdä osio "Laulujoutsen ja ihminen", johon voisi liittää asiat metsästyksestä, ravintonakäyttämisestä ja muusta vastaavasta. Verrokkian voi käyttää esim. ss-sivuja aasiannorsu ja leijona. --PtG 12. marraskuuta 2007 kello 20.14 (UTC)
- Voi olla hyväkin ajatus. Mitenköhän se suhtautuisi nykyisiin "Vaino ja suojelu" ja "Metsästys Suomessa" -kappaleisiin ? Joutsenen ja ihmisen suhde on kuitenkin yksinkertaisempi kuin mainitsemiesi lajien - joutsenet eivät tapa ihmisiä eikä niitä ole kesytettykään. --Tappinen 12. marraskuuta 2007 kello 21.20 (UTC)
- Tuohon minulla ei ole antaa yksiselitteistä vastausta. Nyt mielestäni "Laulujoutsenkanta ja sen muutokset" on ehkä hieman sillisalaattia. Esimerkiksi kappale, jossa puhutaan joutsenesta ihmisravintoja ja muuten sen käytöstä, on väärässä paikassa. Lisäksi elintavoissa puhutaan sähköjohtoihin kuolemisesta. Senkin voisi siirtää muualla ja lisätä muita ihmistoiminnasta aiheutuvia vaaroja tai haittoja joutsenille, jos sellaista tietoa on olemassa. Lentokoneet? Järvien virkistyskäyttö? Joutsenet eivät tosiaan tapa ihmisiä, mutta eikö ne ole kuitenkin joskus melko aggressiivisiä, siis pesimäaikana. Onko joutsenet hyökännyt tällaisissa tilanteissa ihmisten kimppuun? --PtG 12. marraskuuta 2007 kello 21.32 (UTC)
- Tähän ihmissuhteen aggressiivisempaan puoleen en löydä vakavaa lähteistettyä kirjallisuutta ("minua on purrut joutsen lapsena mutta luulen että se oli kyhmyjoutsen"), en myöskään mutaatioihin ja aberraatioihin. Muihin pyyntöihin katson vastatun tämän päivän lisäysten jälkeen. Ollaanko valmiit lähtemään äänestykseen ? --Tappinen 14. marraskuuta 2007 kello 17.51 (UTC)
- Tuohon minulla ei ole antaa yksiselitteistä vastausta. Nyt mielestäni "Laulujoutsenkanta ja sen muutokset" on ehkä hieman sillisalaattia. Esimerkiksi kappale, jossa puhutaan joutsenesta ihmisravintoja ja muuten sen käytöstä, on väärässä paikassa. Lisäksi elintavoissa puhutaan sähköjohtoihin kuolemisesta. Senkin voisi siirtää muualla ja lisätä muita ihmistoiminnasta aiheutuvia vaaroja tai haittoja joutsenille, jos sellaista tietoa on olemassa. Lentokoneet? Järvien virkistyskäyttö? Joutsenet eivät tosiaan tapa ihmisiä, mutta eikö ne ole kuitenkin joskus melko aggressiivisiä, siis pesimäaikana. Onko joutsenet hyökännyt tällaisissa tilanteissa ihmisten kimppuun? --PtG 12. marraskuuta 2007 kello 21.32 (UTC)
- Voi olla hyväkin ajatus. Mitenköhän se suhtautuisi nykyisiin "Vaino ja suojelu" ja "Metsästys Suomessa" -kappaleisiin ? Joutsenen ja ihmisen suhde on kuitenkin yksinkertaisempi kuin mainitsemiesi lajien - joutsenet eivät tapa ihmisiä eikä niitä ole kesytettykään. --Tappinen 12. marraskuuta 2007 kello 21.20 (UTC)
- Paremmalta näyttää koko ajan, mutta pituus huolettaa minua pikkuisen. Nykyään kun SS-vaatimukset kun ovat mitä ovat, niin tuo saattaa herättää kommentointia. Itse en kuitenkaan enää korjattavaa keksi, mutta ihan pikkuisella googletuksella tuli vastaan tällainen sivu. Kauppisen teksteihin ei näemmä artikkeli viittaa, mutta tuo viimeinen julkaisu näyttäisi minusta kyllä kovin mielenkiintoiselta, vaikka sen saatavuus on sitten taas eri juttu (paperiversio tosin löytyisi ainakin Turun YO:n kirjastosta). Hyvää työtä joka tapauksessa, minä en enää keksi (tuota pituutta lukuun ottamatta) muuta kuin hyvää sanottavaa --albval 14. marraskuuta 2007 kello 19.06 (UTC)
- Oliskos Tikkakitin hyllyssä ? Tavuissa mitaten suositellut aasiannorsu, sammakkoeläimet ja leijona sekä kaikki suositellut paaviartikkelit joita jaksoin katsoa, ovat tätä lyhyempiä. Itselleni tämän projektin yksi virike oli Tikkakitin huoli SS-sivujen aiheiden yksipuolisuudesta... siksi haluan päättää tämän äänestykseen. Kiitos yhteistyöstä, Albval ja muut. --Tappinen 14. marraskuuta 2007 kello 19.43 (UTC)
- Vähän tuota epäilinkin, ettei aggressiivisuudesta löydy varsinaisesti tietoa. Mielestäni tämä alkaa olemaan ss-tasoa. Hyvää työtä. --PtG 14. marraskuuta 2007 kello 21.33 (UTC)
- Oliskos Tikkakitin hyllyssä ? Tavuissa mitaten suositellut aasiannorsu, sammakkoeläimet ja leijona sekä kaikki suositellut paaviartikkelit joita jaksoin katsoa, ovat tätä lyhyempiä. Itselleni tämän projektin yksi virike oli Tikkakitin huoli SS-sivujen aiheiden yksipuolisuudesta... siksi haluan päättää tämän äänestykseen. Kiitos yhteistyöstä, Albval ja muut. --Tappinen 14. marraskuuta 2007 kello 19.43 (UTC)
- Paremmalta näyttää koko ajan, mutta pituus huolettaa minua pikkuisen. Nykyään kun SS-vaatimukset kun ovat mitä ovat, niin tuo saattaa herättää kommentointia. Itse en kuitenkaan enää korjattavaa keksi, mutta ihan pikkuisella googletuksella tuli vastaan tällainen sivu. Kauppisen teksteihin ei näemmä artikkeli viittaa, mutta tuo viimeinen julkaisu näyttäisi minusta kyllä kovin mielenkiintoiselta, vaikka sen saatavuus on sitten taas eri juttu (paperiversio tosin löytyisi ainakin Turun YO:n kirjastosta). Hyvää työtä joka tapauksessa, minä en enää keksi (tuota pituutta lukuun ottamatta) muuta kuin hyvää sanottavaa --albval 14. marraskuuta 2007 kello 19.06 (UTC)
- Juu todella hyvä on, äänestykseen vaan. Minä vertasin pituutta sitten taas valkopäämerikotka ja banaanikärpänen -artikkeleihin, mutta onhan niistä toki lähteitäkin huomattavasti enemmän saatavilla. Olet siis oikeassa, pituus on aivan riittävä. Jos ehdin, voin käydä loppuviikolla hakemassa tuon em. Kauppisen kirjoituksen kirjastosta. En tosin ehdi siitä mitään tänne kirjoitella, mutta voin esimerkiksi yrittää nopsaan skannata sen pdf:ksi jonnekin verkkoon jos haluatte sitä ihmetellä. Vai kuinka? Ja kiitos muuten itsellesi:-) --albval 15. marraskuuta 2007 kello 07.46 (UTC)
Artikkelissa kerrotaan, että laulujoutsenen pesimäkanta on vahvin Pohjois-Suomessa ja että 1949 laji pesi vain Lapin ja Kuusamon erämaaseuduilla. Haluaako joutsen mahdollisimman kauas ihmisistä, vai miksi se pesii mieluummin pohjoisessa? Voisi kuitenkin kuvitella, että Lapista löytyy ravintoa vähemmän kuin eteläisemmästä Suomesta. -Simop 15. marraskuuta 2007 kello 15.59 (UTC)
- Täsmensin tätä, kiitos. --Tappinen 15. marraskuuta 2007 kello 21.24 (UTC)
Nimi[muokkaa wikitekstiä]
Mikä laulujoutsenen nimi oli ennen kuin Carl von Linné antoi sille nimen? Pelkkä joutsen? --Vnnen 5. toukokuuta 2008 kello 11.50 (UTC)
- Linné antoi lajille sen tieteellisen nimen. Lajin yleisnimi on tietenkin peräisin jostain muualta --albval 5. toukokuuta 2008 kello 12.09 (UTC)
Uudelleen pariutumisesta[muokkaa wikitekstiä]
Monet rekisteröityneet käyttäjät ovat yrittäneet muuttaa kohtaa pariutumisesta. Toisen kuoltua eloon jäänyt pariutuu jonkun ajan kuluttua uudelleen. Asia on mainittu kirjoissa ja täällä, mulla ei ole nyt Leinosen kirjaa lainassa joten en laita viitettä. Kenellä on, lisätköön sivunnumeroineen. Toivoo --Tappinen 24. tammikuuta 2012 kello 17.56 (EET)
kansallislinnun valinta[muokkaa wikitekstiä]
Eli milloin joutsen valittiin Suomen kansallislinnuksi? Luulis sen kuuluvan osioon "Laulujoutsen kulttuurissa". 85.217.43.203 15. toukokuuta 2013 kello 23.02 (EEST)
- BirdLifen mukaan "Jo vuonna 1981 kansallislinnuksi valittu laulujoutsen oli suljettu pois maakuntalintuäänestyksestä." Mainitsemisen arvoista? 85.217.43.203 15. toukokuuta 2013 kello 23.06 (EEST)
nimi?[muokkaa wikitekstiä]
Täsmennesivulla joutsen lukee "Laulujoutsen eli joutsen", mutta tästä lajiartikkelista puuttuu tuo 'eli joutsen'. Eikös se kuuluisi tähänkin? 193.210.202.120 22. marraskuuta 2023 kello 16.59 (EET)