Mammografiaseulonta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mammografiaseulonta on mammografiakuvauksen avulla tapahtuva rintasyövän seulontatutkimus. Mammografia on rinnan röntgenkuvaus, jonka avulla tutkitaan rinnan kasvaimia ja muutoksia. Seulonnan tavoitteena on rintasyöpien varhainen löytäminen ja hoitaminen, ja siten väestön rintasyöpäkuolleisuuden alentaminen. Mammografiaseulonnan on todettu vähentävän rintasyövästä johtuvia kuolemia 40–74-vuotiailla naisilla [1]. Rintasyövän ilmaantuvuus on ollut Suomessa viime vuosikymmeninä jatkuvasti kasvussa, mutta samaan aikaan kuolleisuus tautiin on vähentynyt [2].

Mammografiaseulonnan hyödyt ja riskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teho ja kuolleisuuden vähenemä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mammografiaseulonnan tehosta ja laadusta on julkaistu useita kattavia tutkimuksia, joihin on osallistunut satoja tuhansia naisia, ja joiden seuranta-aika on ollut 10–20 vuotta; analyysit on tehty 14 vuoden seuranta-ajalla. Rintasyöpäseulonta mammografian avulla ehkäisee rintasyövästä johtuvia kuolemia 50–69-vuotiailla naisilla noin 20–35 prosenttia, jolloin suhteellinen riski eli riski kuolla rintasyöpään verrattuna seulomattomiin naisiin on 0,84. Nuoremmassa ikäluokassa eli 40–49-vuotiailla naisilla kuolleisuuden vähenemä on jonkin verran pienempi, ja suhteellinen riski on 0,85. Luvut tarkoittavat, että yhden rintasyöpäkuoleman välttämiseksi täytyy seuloa 1224 naista ikäluokassa 50–69 vuotta tai 1792 naista ikäluokassa 40–49 vuotta.[3][1]

Herkkyys ja tarkkuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seulontamammografian herkkyys eli sensitiivisyys rintasyövän löytämisessä on noin 71–96 prosenttia ja tarkkuus eli spesifisyys 94–97 prosenttia. Luvut vaihtelevat jonkin verran eri aikoina ja eri maissa tehtyjen tutkimusten välillä. Alle 35-vuotiailla naisilla kuvauksen herkkyys on jonkin verran pienempi, ja heille rinnan ultraäänitutkimus saattaa olla mammografiaa parempi vaihtoehto.[4][1] Niistä naisista, joiden seulontamammografiakuvissa näkyy poikkeavia löydöksiä, lopulta ainoastaan viidellä prosentilla todetaan rintasyöpä. Syöpien havaitsemistodennäköisyyden suhteen ei ole huomattu merkittäviä eroja perinteisen filmiä käyttävän kuvauksen ja uudemman digitaalimammografian välillä.[3]

Seulontaväli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosittain tehdyn seulonnan sensitiivisyys on parempi kuin joka toinen vuosi tai harvemmin suoritetun kuvauksen, mutta vastaavasti säteilyriskit ovat suuremmat.[1] Seulonnan riski/hyöty-suhde eli hyöty verrattuna mammografian aiheuttamiin haittoihin vaikuttaa olevan paras, kun seulontaväli on kahdesta viiteen vuoteen.[5]

Riskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mammografiakuvausten tärkeimpänä riskinä pidetään säteilyn aiheuttamia syöpätapauksia. Mammografiaseulonnan hyödyt eli rintasyöpien aikaisempi havaitseminen ja rintasyöpäkuolleisuuden väheneminen ovat huomattavasti riskejä suuremmat, kun seulontaan osallistuvat naiset ovat yli 50-vuotiaita. Ikäluokassa 30–49 vuotta hyöty on hieman pienempi, mutta ylittää silti riskit. Rintasyöpäseulonnassa havaitaan laskennallisesti noin 105 syöpää jokaista mammografiasäteilyn aiheuttamaa syöpää kohti, kun kuvattavat ovat 50–59-vuotiaita ja kuvaus tehdään kolmen vuoden välein. Ikäluokassa 60–69 vuotta vastaava luku on 241. Nuoremmilla naisilla luvut ovat pienempiä: 40–49-vuotiailla havaitaan 48 syöpää jokaista aiheutettua kohti ja 30–39-vuotiailla 13 syöpää, kun seulonta tapahtuu kolmen vuoden välein eikä naisten lähisukulaisilla ole esiintynyt rintasyöpää. Jos ensimmäisen asteen sukulaisnaisilla (äiti, sisko, tytär) esiintyy rintasyöpää, on perusteltua aloittaa seulonnat aiemmin ja mahdollisesti tehdä niitä tiheämmin väliajoin.[6][7]

Mammografiaseulonta Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mammografiaseulonnat aloitettiin Suomessa vuonna 1987, ja Kansanterveysasetuksen (1992) mukaan kuntien täytyi järjestää maksuton seulonta kahden vuoden välein 50–59-vuotiaille naisille. Vuoden 2007 alussa astui voimaan uusi Valtioneuvoston asetus seulonnoista (1339/2006), jolla laajennettiin maksuton rintasyöpäseulonta ikäluokkiin 50–69 vuotta.

Suomessa kutsuttiin vuoteen 2006 asti seulontatutkimuksiin vuosittain noin 200 000 naista; seulontojen laajeneminen yli 60-vuotiaisiin nostanee lukua vuodesta 2007 lähtien huomattavasti. Suomalaisen seulonnan laadusta on julkaistu useita kattavia tutkimuksia, ja Suomi pärjää hyvin verrattuna eurooppalaiseen keskitasoon.[2][8]

Kutsutuista naisista yhdeksän kymmenestä osallistuu. Seulontaan osallistuneista naisista jatkotutkimuksiin kutsutaan noin 2–5 prosenttia, mutta rintasyöpä todetaan lopulta vain alle 0,5 prosentilla seulotuista. Seulonnoissa löydetään Suomessa vuosittain noin 600–800 syöpätapausta, joista lähes 70 prosenttia on pieniä ja paikallisia.[2]

Koska mammografiaseulontojen laatuvaatimukset ovat korkeat, Suomen Lääkäriliitto perusti vuonna 2001 seulontamammografian erityispätevyystutkinnon. Erityispätevyyden voi saada radiologian erikoislääkäri, jolla on kahden vuoden työkokemus mammografiayksikössä ja riittävä teoreettinen koulutus.[9]

Mammografiaseulonta muissa maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki Yhdysvaltojen suuret lääketieteelliset järjestöt suosittelevat naisille mammografiaseulontaa 40 ikävuodesta ylöspäin.[3] Isossa-Britanniassa seulonnan piiriin kuuluvat kaikki 50–64-vuotiaat naiset, ja seulonta tapahtuu kolmen vuoden välein.[5]

Euroopan unionin laatukriteerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unioni on määritellyt rintasyöpäseulonnalle laatukriteerit vuonna 2001. Seulonnan laatua mittaavia tunnuksia ovat muun muassa seulontakutsujen kattavuus, osallistumisaste, syöpien määrä jatkotutkimuksiin lähetettyjen naisten keskuudessa, paikallisten ja levinneiden syöpien osuus löydetyistä kasvaimista ja seulonnan herkkyys. Rintasyöpäseulonnan herkkyys eli sensitiivisyys voidaan määritellä esimerkiksi seulonnassa löydettyjen syöpien osuutena niistä syövistä, jotka ilmaantuisivat väestössä ilman seulontatoimintaa eli nk. taustailmaantuvuudesta.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Humphrey, L.L., Helfand, M., Chan, B.K., Woolf, S.H.: Breast cancer screening: a summary of the evidence for the U.S. Preventive Services Task Force. Annals of Internal Medicine, 2002, nro 137(5 Part 1), s. 347-360. Artikkelin verkkoversio. PMID 12204020
  2. a b c Sarkeala, T., Anttila, A.: Suomalaisen rintasyöpäseulonnan laatu. Suomen Lääkärilehti, 2006, nro 61(12), s. 1385-1387.
  3. a b c Elmore, J.G., Armstrong, K., Lehman, C.D., Fletcher, S.W.: Screening for breast cancer. JAMA, 2005, nro 293(10), s. 1245-1256. PMID 15755947
  4. Mammografian osuvuus seulontatutkimuksena Duodecim. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 21.5.2007.
  5. a b Beckett, J.R., Kotre, C.J., Michaelson, J.S.: Analysis of benefit:risk ratio and mortality reduction for the UK Breast Screening Programme. British Journal of Radiology, 2003, nro 76, s. 309-320. Artikkelin verkkoversio. PMID 12763946
  6. Law, J., Faulkner, K.: Cancers detected and induced, and associated risk and benefit, in a breast screening programme. British Journal of Radiology, 2001, nro 74, s. 1121-1127. Artikkelin verkkoversio. PMID 11777770
  7. Law, J., Faulkner, K.: Two-view screening and extending the age range: the balance of benefit and risk. British Journal of Radiology, 2002, nro 75, s. 889-894. Artikkelin verkkoversio. PMID 12466254
  8. Dean P.B., Pamilo M.: Screening mammography in Finland--1.5 million examinations with 97 percent specificity. Acta oncologica, 1999, nro 38 Suppl 13, s. 47-54. PMID 10612496
  9. Pamilo, M., Dean, P.B.: Seulontamammografian erityispätevyys perustettu. Suomen Lääkärilehti, 2001, nro 56(30-32), s. 3101-3102.
  10. The European Community. European Guidelines for Quality Assurance in Mammography Screening. Europe Against Cancer Programme, Luxembourg, Office for Official Publications of the European Communities, 2001.