Kasuga-taisha
| Kasuga-taisha | |
|---|---|
| 春日大社 | |
 Kasuga-taishan chūmon-pääportti |
|
| Perustiedot | |
| Sijainti | Nara, Japani |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | pyhäkkö |
| Uskonnollinen käyttö | šintolaisuus |
Kasuga-taisha (jap. 春日大社) on šintolainen pyhäkkö Naran kaupungissa Japanissa. Se sijaitsee Naran keskustan itäpuolella Mikasa- eli Kasugavuoren juurella. Pyhäkköön kuuluu laaja Kasugayaman aarniometsä, ja sen alueella elää yli tuhatpäinen japaninkaurislauma, yksi kaupungin nähtävyyksistä. Pyhäkössä palvotaan neljää kamia. Se on Japanin lukuisten Kasuga-pyhäkköjen pääpyhäkkö.[1][2]
Kasuga-taisha perustettiin keisari Shōtokun käskystä vuonna 768. Siitä eteenpäin pyhäkkö ja sen vuosittainen festivaali nauttivat hovin suojelusta. Ennen Meiji-restauraatiota pyhäkön yhteys Kōfuku-jin buddhalaiseen temppeliin oli vahva. Historiallisten rakennustensa lisäksi Kasuga-taishalla on hallussaan laaja kulttuuriomaisuus, johon kuuluu noin 3 000 esinettä.[1][3]
Vuonna 1998 Kasuga-taisha valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon osana kohdetta ”muinaisen Naran historialliset monumentit”.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kasuga-taishan historia ulottuu vuoteen 710, kun Japanin pääkaupunki siirrettiin Naraan eli silloiseen Heijō-kyōhon. Vaikutusvaltaiseen Fujiwara-klaaniin kuulunut Fujiwara no Fuhito pyhitti Mikasavuoren huipulle klaanin suojeluskamin (ujigami) eli Takemikazuchi no mikoton, jota palvottiin alun perin Kashima-jingūn pyhäkössä Hitachin provinssissa eli nykyisessä Ibarakin prefektuurissa. Kamille annettiin nimeksi Kasuga no kami (春日神). Vuonna 765 pyhäkölle lahjoitettiin osa Kashima-jingūn vasalleista (fuko), ja vuonna 768 Fujiwara no Nagate pyhitti sinne keisari Shōtokun käskystä kolme muuta kamia. Niistä Futsunushi no mikotoa palvottiin alun perin Katori-jingūn pyhäkössä, Amenokoyane no mikotoa ja Himegamia Hiraoka-jinjan pyhäkössä. Tässä yhteydessä Kasuga-taishalle rakennettiin torii-portteja, mizugaki-aita ja neljä päähallia. Kasugan kami käsitetäänkin neljän kamin yhteenliittymäksi.[1][2]
Tunnettu ja laajalle levinnyt paikannimi ”Kasuga”, jonka kirjoittamiseen käytettyjen merkkien lukutapa on epäsäännöllinen, on Kasuga-taishan pyhäköltä peräisin. Säännönmukaisesti merkit 春日 luetaan haruhi, ’kevätpäivä’. Epäsäännöllinen lukutapa on lähtöisin klassisessa runoudessa käytetystä makurakotoba-kielikuvasta, jossa Kasuga-paikannimeen yhdistettiin tyypillisesti epiteetti ”kevätpäivän” (haruhi no Kasuga). Vähitellen myös merkit 春日 alettiin lukea ”Kasuga”. Paikannimen alkuperästä ei ole varmuutta, mutta sen on arveltu juontuvan lauseesta Ka no sumu ga (神の住む処, ’kamin asuinpaikka’).[4]
Kasuga-taisha nautti perustamisestaan lähtien Fujiwara-klaanin lisäksi keisarihovin suojelusta. Keisarit vierailivat pyhäköllä lukuisia kertoja sen jälkeen, kun Ichijō kävi siellä palvomassa vuonna 989. Pyhäkkö nousi myös tavallisen kansan suosioon. Šintolaisuuden ja buddhalaisuuden synkretismin (shinbutsu shūgō) myötä se muodosti lopulta yhtenäisen instituution Fujiwara-klaanin suojelustemppelin Kōfuku-jin kanssa. Samalla Kasuga-taishan kami Takemikazuchi liitettiin Kōfuku-jissä palvottuun Fukūkensaku-Kannon-bodhisattvaan, jota pidettiin Takemikazuchin alkuperäisenä muotona (honji suijaku). Usko Kasugan kamiin oli laajalle levinnyttä, ja Kasuga-taishan sivupyhäkköjä perustettiin ympäri Japania, mutta etenkin pääkaupungin ympäristöön. Engishikissä Kasuga-taisha luetteloitiin tärkeiden myōjin-taisha-pyhäkköjen joukkoon; siitä tehtiin myös yksi keisarihoville merkittävistä 22 pyhäköstä. Isen ja Iwashimizun pyhäkköjen ohella sitä pidettiin yhtenä maan kolmesta tärkeimmästä pyhäköstä.[1][2]
900-luvulta lähtien Kōfuku-jin munkeilla oli tapana vedota keisarihoviin (gōso) kantamalla joukolla Kiotoon Kasuga-taishan mikoshi-vaunuja ja pyhiä puita eli salpapensaita (sakaki). Historiallisesti kuuluisa tapa sai alkunsa Tōdai-jin temppelin kanssa käydyn kiistan jälkeen ja jatkui Muromachi-kaudelle saakka.[1][2][5] Pyhäkön yhteys Kōfuku-jin temppeliin katkaistiin 1800-luvulla Meiji-restauraation yhteydessä, kun Japanin hallinto erotti šintolaisuuden ja buddhalaisuuden toisistaan (shinbutsu bunri). Kasuga nostettiin kuitenkin uuden valtiollisen pyhäkköluokittelun huipulle, kun siitä tehtiin keisarillinen kanpei-taisha. Luokittelussa pyhäkkö tunnettiin nimellä Kasuga-jinja (春日神社); nykyisen nimensä Kasuga-taisha se sai vasta toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946.[1]
Kasuga-taisha suojeltiin vuonna 1985 valtion muinaisjäännöksenä. Pyhäkkö liitettiin vuonna 1998 Unescon maailmanperintöluetteloon osana kohdetta ”muinaisen Naran historialliset monumentit”.[2]
-
Kasuga-taishan kulkutie vuonna 1880 -
Pyhäkön lyhtyjä -
Kasuga-taishan päähalli -
Ensimmäinen torii
_(15988442384).jpg)
.jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kasuga-taisha Wikimedia Commonsissa
- Kasuga-taishan internetsivut (japaniksi) (englanniksi) (kiinaksi) (koreaksi) (ranskaksi)
| ||||||||||||||