Kalpa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo miekasta, muut merkitykset sivulla Kalpa (täsmennyssivu).
Kalvan hyväksytty osuma-alue ja valmiusasento nykyajan kilpamiekkailussa.
Kalpa suoralla, eli ns. ranskalaisella kahvalla.

Kalpa on ennen vanhaan tarkoittanut erilaisia miekkoja, yleensä sapelia tai lyömämiekkaa. Nykyisin kalvaksi (ransk. Épée, miekka, synonyymina) kutsutaan varsinkin modernisoitua versiota kaksintaistelumiekasta, joka on pistomiekka kuten florettikin.

Kalpamiekkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalpamiekkailua Ateenan olympialaisissa vuonna 2004

Kalpamiekkailu on yksi olympiamiekkailun lajeista. Nykyaikaisissa olympialaisissa laji on ollut mukana vuodesta 1900 alkaen.

Kalpamiekkailussa koko vastustajan keho on hyväksyttyä pistoaluetta. Kalpamiekkailu on yksinkertaisin laji seurata sillä se, joka pistää ensimmäisenä voittaa pisteen. Sopimusaseilla floretilla ja säilällä piston hyväksyminen riippuu myös siitä, kumpi hyökkäsi ensin tai torjui hyökkäyksen onnistuneesti ja jatkoi vastapistolla. Kalvalla kaksoispistot eli pistot, joissa molemmat miekkailijat osuvat toisiinsa samanaikaisesti, ovat sallittuja. Kaksoispisto eli ns. "tuplapisto" rekisteröityy, jos miekkailijat saavat toisiinsa piston 40 millisekunnin sisällä.

Kalpamiekkailu kuuluu osana myös nykyaikaisen viisiottelun kilpailuohjelmaan. Nykyaikaisessa 5-ottelun miekkailussa otellaan yhteen pistoon ja siinä ei hyväksytä kaksoispistoja. Kalpamiekkailu kuuluu osana myös ilmailu 5-ottelun kilpailuohjelmaan.

Ase[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalvan terä on maksimissaan 90 cm pitkä ja ase painaa n. 770 grammaa. Florettiin verrattuna kalpa on raskaampi, siinä on jäykempi, poikkileikkaukseltaan V:n muotoinen terä ja sen alumiininen väistinlevy ( kello eli kokilli ) on suurempi. Kuten muissakin miekoissa, koko ase on maadoitettu, eikä siihen osuneita pistoja rekisteröidä.

Kalvan kärjessä on metallinen painokatkaisin, jonka painuessa pohjaan piston yhteydessä merkinantolaite, johon kalpa on kytketty, rekisteröi piston. Painokatkaisimen ison jousen tulee kannattaa 750 gramman paino rekisteröimättä pistoa. Lisäksi painokatkaisimen kärkiosan ja kärkihylsyn väliin tulee jäädä 1,5 mm tyhjää tilaa. Kärkiosa ei saa rekisteröidä pistoja, jos kärkiosan ja kärkihylsyn väliin jää vähemmän kuin 0,5 mm tilaa. Nämä säädöt tarkistetaan kilpailuissa jokaisen ottelun alussa tarkoitukseen varatulla puntilla ja rakotulkilla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]