Säilä

Wikipedia

Säilän hyväksytty osuma-alue ja valmiusasento

Ranskan laivaston upseerin säilä 19. vuosisadalta

Säilä (ransk. Sabre) on nykyaikainen versio klassisesta pohjoisitalialaisesta kaksintaistelumiekasta. Toisin kuin muut olympiamiekat, kalpa ja floretti, jotka ovat pistomiekkoja, säilä on lyömämiekka, jolla saa pisteen myös vastustajan sivaltamisesta.

Säilämiekkailussa hyväksytty osuma-alue on vastustajan vyötäröstä ylöspäin.

Säilä tarkoitti vanhassa kielessä paitsi koko miekkaa, myös miekan metallista perusosaa, johon kuuluu terä. Säilä on omaperäinen miekan nimitys, joka on luultavasti sukua sanalle säle. Ilmeisesti miekan terässä on nähty säleen eli lastun muotoa.

Suomalaisista miekkailuseuroista yhdellä on nimessään säilä: Saimaan Säilät, Lappeenranta.

Säilä on kalvan tavoin muokattu urheiluvälineeksi aseesta, jolla historiassa taisteltiin sodassa. Floretti kehitettiin kalvan harjoitusaseeksi.

Säilä oli ruotujakolaitoksen aikana myös kohtuullisen tavallinen sotamiehen nimi. Kun ruotusotamies värväytyi, ruotsalaiset upseerit antoivat hänelle suomalaisen alkuperäisnimen tilalle uuden ruotsinkielisen. Säilä eli ruotsiksi Klinga oli hyvin suosittu. ^[1]

Klinga-nimisiä sukuja elää Suomessa edelleen.