Kārlis Kļava
| Kārlis Kļava | |
|---|---|
 Kārlis Kļava vuoden 2022 latvialaispostimerkissä. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. maaliskuuta 1907 Sigulda, Liivinmaan kuvernementti |
| Kuollut | 1941 Neuvostoliiton vankileiri |
| Uran tiedot | |
| Laji | ammunta |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Latvia
| |||
| Ammunta | |||
| MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Helsinki 1937 | Olympialainen kaksintaistelu | |
Kārlis Kļava (9. maaliskuuta 1907 Sigulda, Liivinmaan kuvernementti – 1941 Neuvostoliiton vankileiri) oli latvialainen ampuja. Kļava osallistui Berliinin olympialaisiin ja voitti urallaan henkilökohtaisen maailmanmestaruuden Helsingin MM-kilpailuissa 1937.[1]
Kļava valmistui valmistui Liepājan teknisestä koulusta vuonna 1928, jonka jälkeen hän suoritti asepalveluksen. Sen jälkeen hän opiskeli Latvian sotakorkeakoulussa ja valmistui vuonna 1931. Vuosina 1932-1940 hän palveli yliluutnanttina Riian jalkaväkirykmentissä. Vuonna 1938 hänelle myönnettiin Vesthardus-ritarikunnan 5. luokan kunniamerkki.[1]
Kļava osallistui vuoden 1936 kesäolympialaisiin, joissa hän kilpaili 25 m kaksintaisteluammunnassa sijoittuen 23:nneksi.[2] Vuoden 1937 MM-kisoissa Helsingissä hänestä tuli samassa lajissa henkilökohtainen maailmanmestari.[3] Joukkueena latvialaiset olivat sijalla seitsemän. Hän oli ensimmäinen kaikkien lajien latvialainen maailmanmestari. Samana vuonna latvialainen sanomalehti "Sporta Pasaule" tunnusti hänet Latvian sen vuoden parhaaksi Latvian urheilijaksi. Kaksi vuotta myöhemmin Luzernin MM-kisoissa Latvian joukkue sijoittui neljänneksi pistoolin joukkuekilpailussa. Kļava oli myös kaksinkertainen Latvian mestari pistooliammunnassa vuosina 1935 ja 1936 ja liikkuvan maalin ammunnassa vuonna 1938.[1]
Neuvostomiehityksen aikana vuonna 1941 ennen saksalaisten tunkeutumista Latviaan vallan ottanut neuvostohallinto vangitsi Kļavan ja kuljetti hänet Venäjälle. Neuvostoliiton viranomaisten toimittamien virallisten tietojen mukaan Kļava oli Juhnovin, Krasnojarskin ja Norilskin leireillä. Niiden mukaan hän kuoli 24. elokuuta 1943 vankileirillä tai ammuttiin.[1] .[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Nigel McCrery: ”Mini Biographies”, The Undoing Flame, s. 201. Yourkshire / Philadelphia: Pen & Sword Books Ltd, 2021.
- ↑ Karlis Klava sports-reference.com. Arkistoitu 18.4.2020. Viitattu 5.1.2022 (englanniksi).
- ↑ Athlete: Karlis KLAVA issf-sports.org. Viitattu 5.12.2022 (englanniksi).
- ↑ {{Verkkoviite | Osoite = https://enciklopedija.lv/skirklis/100321-K%C4%81rlis-K%C4%BCava | Nimeke = Kārlis Kļava | Tekijä = Andris Zeļenkovs | Ajankohta = 17.4.2022 | Julkaisija = Nacionālā enciklopēdija | Viitattu = 5.1.2022 (englanniksi) | arkisto = | arkistoitu = | Kieli = (latviaksi)
1933: Charles des Jammonieres • 1935: Walter Boninsegni • 1937: Kārlis Kļava • 1939: Torsten Ullman • 1947: Carlos Enrique Diaz Saenz Valiente • 1949+1952: Huelet Benner • 1954: Nikolai Kalinitšenko • 1958: Aleksandr Kropotin • 1962: Aleksandr Zabelin • 1966: Virgil Atanasiu • 1970: Giovanni Liverzani • 1974: Alfred Radke • 1978: Ove Gunnarsson • 1982: Igor Puzirev • 1986: Adam Kaczmarek • 1990: Ralf Schumann • 1994: Krzysztof Kucharczyk • 1998: Ralf Schumann • 2002: Marco Spangenberg • 2006: Zhang Penghui • 2010: Aleksei Klimov • 2014: Kim Jun-hong • 2018: Lin Junmin