Jorma Elo
Jorma Heikki Oskari Elo (s. 30. elokuuta 1961 Helsinki)[1] on suomalainen balettitanssija ja kansainvälisesti menestynyt koreografi.[2]
Elon isä on arvostettu urologinen kirurgi ja ylilääkäri, professori Jaakko Elo ja äiti odont.lis. Ruth Elo o.s. Carlstedt. Hänen puolisonsa vuodesta 1994 on tanssijatar Nancy Euverink[2] (s. 1968), joka on aiemmin toiminut Jorma Elon assistenttina ja on vuodesta 2012 Haagin kuninkaallisen konservatorion tanssiosaston johtaja[3].
Elo suunnitteli lapsena urakseen jääkiekkoa, mutta aloitti sisarensa vaikutuksesta tanssiopinnot 12-vuotiaana Tanssistudiossa ja 13-vuotiaana Kansallisbaletin balettikoulussa Aku Ahjolinnan ja Jussi Teräsvuoren johdolla[2]. Hän sai kiinnityksen Suomen Kansallisbalettiin poikkeuksellisen nuorena, jo 16-vuotiaana 1978, ja sai monipuolisen näyttämökokemuksen sekä perehtyi ooppera- ja balettituotannon eri osa-alueisiin. 1979–1980 hän opiskeli silloisessa Leningradissa Kirovin teatterin (nyk. Mariinski-teatteri) Vaganova-balettiakatemiassa, joka on kouluttanut muun muassa Rudolf Nurejevin.[4][5]
Tanssijaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tanssittuaan Kansallisbaletissa 1978–1984, suoritettuaan asevelvollisuutensa 1983 ja menestyttyään hyvin ensimmäisessä Helsingin kansainvälisessä balettikilpailussa kesällä 1984 Elo siirtyi koreografi Mats Ekin vaikutuksesta Ruotsin Riksteaternin alaiseen modernin tanssin Cullberg-balettiin. Sen jälkeen hän muutti vuosiksi 1990–2004 Alankomaihin Nederlands Dans Theatreen (NDT), jossa tanssiessaan hän alkoi perehtyä koreografiseen työhön muun muassa talon taiteellisen johtajan, tšekkiläisen Jiří Kyliánin, israelilaisen Ohad Naharinin, yhdysvaltalaisen William Forsythen, brittiläisen Paul Lightfootin ja hollantilaisen Hans van Manenin työtä seuraten. Ryhmän piirissä Elo tutustui puolisoonsa Nancy Euverinkiin. 1990-luvulla erittäin kansainvälinen NDT nousi maailmanmaineeseen tuottamalla suuren määrän uusia tanssiteoksia. NDT:n aikana Elo oli mukana jokavuotisilla maailmankiertueilla.[6]
Elo päätti aktiivisen 26 vuotta kestäneen tanssijanuransa 2004 tehtyään sen ohessa jo koreografioita vuodesta 2000 ja muutti pian työskentelemään osittain Yhdysvaltoihin, mutta asuu osittain edelleen myös Alankomaissa.[3]
Koreografi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jorma Elo työskenteli alkuun vapaana koreografina. 2006 hänet kutsuttiin Boston Balletin koreografiksi (Resident Choreographer). Vuoteen 2012 mennessä hän oli tehnyt yli 50 tanssiteosta. Osa niistä on uusia koreografioita tunnettuihin balettimusiikkeihin ja librettoihin, kuten Igor Stravinskin Pulcinella, osa täysin uusia, muun muassa Sibeliuksen musiikkiin. Hän on myös puvustanut teoksiaan ja suunnitellut niiden valaistuksia ja lavastuksia.[6] Bostonin baletin ohella Elo on tehnyt koreografioita muun muassa Wienin valtionoopperan baletille, Stuttgartin baletille, New York City Balletille, American Ballet Theatrelle ja Tanskan kuninkaalliselle baletille. Keväällä 2012 hän valmistaa uutta teosta Bolšoin baletille.
Elo yhdistää klassisen taustan ja modernin tanssin. Hänen on sanottu korostavan urheilullisuutta ja dramatiikkaa, itse hän kertoo etsivänsä jatkuvasti kehon ja musiikin "primal contactia". Hän suhtautuu kriittisesti sellaiseen balettiorganisaatioon, joka lokeroi tanssijat ensitanssijoihin ja kuorolaisiin sekä vakioroolityyppeihin, ja pitää tarpeellisena mahdollisuutta tehdä monenlaisia tehtäviä sekä antaa ryhmän kaikille jäsenille vuorollaan mahdollisuuksia omintakeiseen työhön. Tanssijat luonnehtivat Eloa empaattiseksi ihmiseksi, jolla ei ole itsekorostuksen tarvetta eikä diivan elkeitä.[7]
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elo on saanut useita palkintoja koreografina. Vuonna 2005 hän voitti Helsingin kansainvälisen balettikilpailun koreografipalkinnon. 2006 hän sai The Prince Charitable Trustin palkinnon ja Choo-San Goh -koreografipalkinnon.[8] Houston balletille tehty ONE/end/ONE sai 2011 ensimmäisen myönnetyn Rudolf Nureyev Prize for New Dance.[9]
Elo palkittiin vuonna 2011 arvostetulla Benois de la Danse -palkinnolla Moskovassa koreografioistaan teoksissa Kesäyön unelma ja Slice to Sharp.[10] Joulukuussa 2012 hänelle myönnettiin tanssitaiteen valtionpalkinto.[11] Vuonna 2015 hän sai Pro Finlandia -mitalin.[12]
Koreografiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- The View from Over here (2000)
- Blank Snow (2000)Alberta Ballet
- Faun/ Spectre (2001)Alberta Ballet
- Twisted Shadow(2002) Suomen Kansallisbaletti
- Sharp side of Dark (2002) Boston Ballet
- DREAMTEAM (2003) Stockholm 59 North
- 1st Flash (2003) Netherlands Dance Theatre
- Red with Me (2003) Pecsin baletti, Unkari
- Black Shine (2003) Gala Stockholm
- Happy is Happy (2004) Suomen Kansallisbaletti
- One Cue (2004) Pecsin baletti, Unkari
- Plan to B (2004) Boston Ballet
- Drive (2004) Stockholm 59 North
- Cut to Drive (2004) Norjan Kansallisbaletti
- Plan to A (2004) Netherlands Dance Theatre
- Two Fast (2004) Suomen Kansallisbaletti
- OFFCORE (2005) Suomen Kansallisbaletti
- Hammer (2005) Ballet Debrecen, Unkari
- Carmen (2006) Boston Ballet
- Slice to Sharp (2006) New York City Ballet
- Slice to Core (2006) Ballet Nurnberg
- Scenes View 2 (2006) Ballet X (Philadelphia)
- Glow- Stop (2006) American Ballet Theater
- Pointe OFF (2006) Aspen Santa Fe Ballet
- 10 to Hyper M. (2006) Tanskan Kuninkaallinen Baletti
- Nijinsky (TV-elokuva)( 2007) YLE
- From all Sides (2007) Hubbard St. dance company ( Chicago)
- C. to C. (2007) American Ballet Theater
- Brake the Eyes (2007) Boston Ballet
- Brake Green (2007) Norjan Kansallisbaletti
- Lost by Last (2007) Flanderin Kuninkaallinen Baletti, Antwerpen
- Lost on Slow (2008) Tanskan Kuninkaallinen Baletti
- In on Blue (2008) Boston Ballet
- Double Evil (2008) San Francisco Ballet
- Red Sweet (2008) Aspen Santa Fe Ballet
- Death and the Maiden ( 2008) Norwegian Nat. Ballet
- Requiem( Mozart) (2008) Gothenburg Ballet ( Sweden)
- Suite Murder (2008) Suomen Kansallisbaletti
- Sacre du Printemps ( 2009) Boston Ballet
- Bitter Suite (2009) Hubbard Street Dance Chicago
- Round about Tim, Solo for Tim Mathiakis (2010) Ateena
- Midsummer Nights Dream (2010) Wien
- One Concerto (2010) Boston Ballet school
- Pur ti Miro (2010), National Ballet of Canada
- RED in 3 (2010), Stuttgart Ballet,
- Touch (2010 October) Norjan Kansallisbaletti
- ONE Overture, Solo for Maria Kochetkova (2011) Reflections project Moscow, Bolshoi/ Orange County USA
- Elo Experience full evening work (2011 March) Boston Ballet
- Pulcinella, (2011) Pennsylvania Ballet
- Golden Partita, Basler Ballett (2011)
- ONE/end/ONE Houston Ballet (2011
- Over Glow, Aspen Santa Fe Ballet (2011) Wolftrap Washington DC.
- Kings 2 Ends , Scottish Ballet (2011) Edinburgh
- Still of King, Solo for Marcello Gomes (ABT)Kings of Dance project (2011) Stanislavski-Teatteri, Moskova
- Sharper Side of Dark, Boston Ballet (2012)
- Killer Sweet, Flanderin Kuninkaallinen Baletti, Antwerpen (2012)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 96–97. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ a b c Kylian Foundation (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Leena Pallari: Kotielämää Hollannin ja Bostonin välillä, Helsingin Sanomat 12.5.2012 s. C 2
- ↑ Edinburgh Festivals (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Abt.org (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Jorma Elo, Abt.org (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Atlantaballetblog.com
- ↑ Jorma Elo, Boston Ballet (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Houston Ballet at the oyce Theater, Review, New York Times
- ↑ Suomalaiskoreografille arvostettu palkinto Moskovassa 27.5.2011. Hs.fi. Viitattu 30.5.2011. (Palkinnon sivustolla hänet on määritelty yhdysvaltalaiseksi.)
- ↑ Jorma Elolle tanssin valtionpalkinto 5.12.2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 5.12.2012.
- ↑ Heikkilä, Markus: Jukka Puotila ja Reijo Taipale saavat Pro Finlandia -mitalit HS.fi. 2.12.2015. Viitattu 9.12.2015.
| ||||||||||
