John Brown Gordon

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
John Brown Gordon
John Brown Gordon

John Brown Gordon (6. helmikuuta 18329. tammikuuta 1904) oli yksi Robert E. Leen luotetuimpia konfederaation kenraaleita Yhdysvaltain sisällissodassa.

Nuoruusvaiheet ja sisällissodan alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gordon syntyi Upson Countyssä Georgiassa. Hän nai Fanny Haralsonin vuonna 1854. Sisällissodan alettua hänet ylennettiin prikaatinkenraaliksi 1. marraskuuta 1862 ja kenraalimajuriksi 14. toukokuuta 1864. Hän on myös väittänyt, että hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi, mutta tästä ei ole virallisia todisteita. Hän komensi prikaatia Daniel Harvey Hillin divisioonassa Virginian niemimaan taisteluissa vuonna 1862. Antietamin taistelussa hän auttoi kenraali Leetä pitämään hallussaan Bloody Laneksi kutsuttua tietä, ja sai kaksi luotia jalkaansa. Kuukausien toipumisen jälkeen hän palasi taistelukentille kesäkuussa 1863. Hän komensi yhtä Jubal Earlyn divisioonaa etelävaltioiden invaasiossa Pennsylvaniaan. Hänen joukkonsa valtasivat Wrightsvillen Susquehanna-joella. Kaupunki oli kaukaisin paikka idässä mihin etelävaltiot pääsivät. Tosin unionin sissit sytyttivät läheisen joen ylittävän puusillan palamaan estääkseen Gordonin joukkojen etenemisen, ja tuli levisi myös kaupunkiin. Sammutustöihin ryhtyneet Gordonin joukot estivät kuitenkin pahimmat tuhot. Gettysburgin taistelun ensimmäisenä päivänä hänen divisioonansa murskasi unionin armeijan IX armeijakunnan. Gordon auttoi henkilökohtaisesti taistelussa haavoittunutta unionin divisioonankomentaja Francis Barlow'ta, jota vastaan taisteli myöhemmin Wildernessissä.

Sisällissodan loppu ja myöhemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän osallistui 1864 Overland-sotaretkeen komentamalla yhtä kenraalimajuri Richard S. Ewellin divisioonaa, ja taisteli Wildernessissä ja Spotsylvianian käräjätalolla, jossa onnistui kääntämään takaisin unionin massiivisen hyökkäyksen. Hän lähti Earlyn kanssa taistelemaan Valley-sotaretkeen 1864 ja haavoittui Shepherdstownissa Länsi-Virginiassa. Kolmannessa Winchesterin taistelussa Gordon oli kauhuissaan löytäessään vaimonsa seuraamassa taistelua kadulla, jossa lenteli musketinkuulia ja luoteja. Sodan loppuun saakka hän komensi Pohjois-Virginian armeijan toista armeijakuntaa. Hän johti konfederaation rintamaa Petersburgin piirityksessä ja Fort Shedmanin valloitusta vuonna 1864. 12. huhtikuuta 1865 Gordon joukkoineen antautui kenraali Joshua Chamberlainille, joka toimi kenraaliluutnantti Ulysses S. Grantin alaisena.

Sodan jälkeen hän vastusti jälleenrakennuspolitiikkaa ja tuli yleiseen tietoisuuteen Ku Klux Klanin johtajana Georgiassa 1860-luvun lopussa. Demokraattisen puolueen jäsenenä hän palveli senaattorina 18731880 ja oli Georgian kuvernööri 18861890. Hän kuoli Miamissa Floridassa 71-vuotiaana.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:John Brown Gordon