Johanna Tuomela

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johanna Mirjami Tuomela (o.s. Paunonen; 13. huhtikuuta 1973 Pori14. toukokuuta 2020 Turku) oli suomalainen syöpätutkija.[1][2]

Tuomela valmistui Turun yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2001. Hän väitteli tohtoriksi syöpäbiologiasta vuonna 2010.[1] Väitöskirjassaan hän muun muassa osoitti alendronaatin pienentävän eturauhassyöpää sekä emokasvaimen että etäpesäkkeiden osalta. Väitöskirjatyön tulokset toivat myös lisää tietoa kasvaimen kasvuun ja leviämiseen vaikuttavista tekijöistä kasvaimen mikroympäristössä.[3] Vuosina 2010–2011 Tuomela oli syöpäkeskuksen post doc -tutkijana Alabaman yliopistossa, Birminghamissa. Siellä hän löysi kolmoisnegatiivisen, erityisen huonoennusteisen rintasyöpien alaryhmän. Tuomela palasi Suomeen ja perusti oman tutkimusryhmänsä, joka muun muassa tutki Tollin kaltaisen reseptori 9:n merkitystä syövässä ja kehitti modernein kuvantamismenetelmin toteutettua syöpämallinnusta. Tuomela oli Turun yliopiston solubiologian dosentti[2] ja opetti pitkään biolääketieteen laitoksella. Hän toimi myös Turun Syöpätutkijat ry:n hallituksessa. Tuomela oli tuottelias julkaisija. Hän osallistui moniin tärkeisiin Turun yliopiston PET-tutkimuksiin sekä biopankki- ja syöpähankkeisiin. Hän oli myös perustamassa tautimallinnuksen ympärillä toimivia start up -yrityksiä.[1]

Tuomela sairasti jo Yhdysvalloissa viettämänsä post doc -jakson aikana kohdunkaulan syövän, joka hoidettiin siellä. Suomeen palattuaan hän sairastui rintasyöpään, joka uusiutui neljä vuotta myöhemmin etäpesäkkeisenä.[4] Tuomela puhui julkisuudessa myös potilaan näkökulmasta varsinkin uusien syöpälääkkeiden saatavuuden ja korvattavuuden ongelmista. Hän kuoli rintasyöpään 47-vuotiaana.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]