Japaninnukula
| Japaninnukula | |
|---|---|
 Japaninnukula Japanissa |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Huulikukkaiskasvit Lamiaceae |
| Suku: | Nukulat Leonurus |
| Laji: | japonicus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Leonurus japonicus |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Japaninnukula (Leonurus japonicus) on huulikukkaiskasvien (Lamiaceae) heimoon, nukuloiden (Leonurus) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on yksi- tai kaksivuotinen ruoho, jonka varret ovat pystyjä ja voivat kasvaa 30–120 cm korkeiksi. Varsilehdet ovat ruodillisia ja niiden lehtiruodit ovat 0,5–3 cm pitkiä. Alimmat varsilehdet ovat muodoltaan soikeita ja kolmiosaisia. Varren keskiosien lehdet ovat myös sormiosaisia, mutta kukinnon lehdet ovat tasasoukkia tai suikeita, 0,3–1,2 cm pitkiä ja 0,2–0,8 cm leveitä sekä ehyt- tai hammaslaitaisia. Kukkien teriöt ovat karvaisia ja niiden väri vaihtelee valkoisesta punertavaan tai purppuraiseen. Kukan ylähuuli on suora, noin 7 mm pitkä ja 4 mm leveä. Alahuuli on hieman lyhyempi. Japaninnukula kukkii kesä–syyskuussa ja tuottaa hedelmiä syys–lokakuussa. Hedelminä olevat pähkylät ovat ruskehtavia ja noin 2,5 mm pitkiä.[1]
Japaninnukula kasvaa aurinkoisilla paikoilla merenpinnan tasosta aina 3400 metrin korkeuteen asti[1]. Lajia tavataan Itä- ja Kaakkois-Aasiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa[1], joskin Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sitä esiintyy vain tulokkaana[2].
Japaninnukulaa käytetään lääkinnällisiin tarkoituksiin ja lajia on käytetty laajasti perinteisessä lääkinnässä Kiinassa, Etelä-Koreassa sekä Japanissa. Laji on kuvattu jo kiinalaisen lääkeopin ensimmäisessä perusteoksessa Shennongin yrttitiedon klassikossa (Shennong bencaojing). Nykyisin japaninnukulaa käytetään kiinalaisessa yrttilääketieteessä erilaisiin kuukautiskierron häiriöihin ja kipuihin sekä verenkierron parantamiseen, diureettina ja turvotuksen hoitoon. Tähän mennessä japaninnukulasta on eristetty yli 280 erilaista kasvin sekundaarisen metabolian tuottamaa ainetta, joilla on erilaisia vaikutuksia.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Flora of China: Leonurus japonicus Flora of China. Viitattu 4.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Plants of the World Online: Leonurus japonicus Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 4.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Lu-Lin Miao, Qin-Mei Zhou, Cheng Peng, Zhao-Hua Liu & Liang Xiong: Leonurus japonicus (Chinese motherwort), an excellent traditional medicine for obstetrical and gynecological diseases: A comprehensive overview. Biomedicine & Pharmacotherapy, 2019, 117. vsk. doi:10.1016/j.biopha.2019.109060. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.5.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Japaninnukula (Leonurus japonicus)
- Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Leonurus japonicus (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Leonurus japonicus (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Leonurus japonicus (englanniksi)