Jakovlev Jak-1

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jakovlev Jak-1 (ven. Яковлев Як-1) on toisen maailmansodan aikainen neuvostoliittolainen hävittäjälentokone.

Kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jak-1 oli Jak-7 ja Jak-9 hävittäjiin johtaneen pitkän kehityshistorian alku.[1]

Jakovlevin suunnittelutoimisto (OKB), joka oli aiemmin suunnitellut pääasiassa vain urheilukoneita, sai neuvostohallinnolta kehitystyön tilauksen perustuen toimiston suunnitteleman kevyen Jak-4-pommikoneen hyvään suorituskykyyn. Lentokoneelle asetetut vaatimukset julkaistiin 29. heinäkuuta 1939 ja ne perustuivat siihen, että koneen tulee käyttää nestejäähdytettyä Klimov M-106 V-12 moottoria.

I-26[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakovlevin suunnittelutoimisto suunnitteli I-26-hävittäjäkoneen.[1] ( "I" tulee venäjänkielen hävittäjää tarkoittavasta sanasta istrebitel). Sen voimalaitteeksi oli valittu uusi Klimov M-105-moottori, joka oli venäläinen versio ranskalaisesta Hispano-Suiza HS-12Y -polttomoottorista. Koneen aseistus käsitti ShVAK 20 mm -tykin ja kaksi ShKAS 7,62 mm konekivääriä. Stalin määräsi hankkeen kiireelliseksi, ja kone pääsi sarjatuotantoon ennen prototyypin kunnollista testausta.

Koelentäjien mukaan I-26 oli ketterä, mutta sen moottori oli alitehoinen. Kokeiluyksiköiden antama palaute oli tyrmäävä: kone oli alitehoinen, heikosti aseistettu ja vaarallisen epäluotettava.

Vuoden 1940 lopussa tyyppi nimettiin Jak-1:ksi ja sen tuotanto alkoi.

Käyttö sodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta 1941 Jak-1-konetta oli rakennettu lähes 400 kappaletta. Jak-1 oli parempi kuin Polikarpov I-15, I-153 ja I-16 hävittäjät, mutta selvästi huonompi kuin Bf 109.

Kesäkuussa 1941 lensi ensilentonsa kevennetty Jak-1, jossa oli 1 210 hv:n Klimov M-105PF -moottori. Koneen huippunopeus oli 585 km/h. Kaksi kevyttä konekivääriä korvattiin yhdellä raskaalla 12,7 mm konekiväärillä. Uuden Jak-1:n paras valtti taistelussa oli ketteryys, joka oli ylivoimainen verrattuna saksalaisiin Messerschmitt Bf 109 tai Focke-Wulf Fw 190 -hävittäjiin, joskin Neuvostoliiton rintamalla hävittäjätaistelut käytiin pystysuunnassa heiluritaktiikalla kaartotaistelua välttäen. Venäläiset oli koulutettu kaartotaisteluun ja sen takia saivat vähemmän irti koneistaan kuin mihin ne olisivat pystyneet. Vuoden 1942 alkupuolella Jak-1 oli paras rintamakäytössä olevista neuvostohävittäjistä.

Syksyllä 1942 saatiin käyttöön Jak-1M (”M” eli ”Modifikatsirovanny” Modifioitu). Tärkein muutos oli kolmiosainen ”kuplakuomu”, jossa oli 75 mm paksu panssarilasi ohjaajan takana. Jak-1:n valmistus loppui syksyllä 1943, jolloin konetta oli valmistettu 8 721 kappaletta. Jak-1M säilyi rintamakäytössä sodan loppuun asti.

Yksi tunnetuimmista Jak-1-ohjaajista oli venäläinen naislentäjä Lidija Litvjak, joka toimi lentueenpäällikkönä kokonaan miehistä koostuvassa lentorykmentissä. Hän saavutti 12 ilmavoittoa ennen kuolemaansa 1. syyskuuta 1943 21 vuoden iässä.

Tekniset tiedot (Jak-1 / 1M)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pituus: 8,47 m
  • Kärkiväli: 10,00 m
  • Korkeus: 2,64 m / 2,90 m
  • Siipipinta-ala: 17,15 m²
  • Tyhjäpaino: 2 347 kg / 2 070 kg
  • Lentopaino: 2 847 kg (suurin) / 2 600 kg
  • Voimalaite: Klimov M-105 P V-12 -nestejäähdytteinen rivimoottori, teho 1 050 hv (783 kW) / Klimov M-105 PF V-12 -nestejäähdytteinen rivimoottori, teho 1 180 hv (912 kW)

Suorituskyky[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Huippunopeus: 540 km/h / 613 km/h
  • Lentomatka: 1 360 km
  • Lakikorkeus: 10 000 m / 10 770 m

Aseistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1 x 20 mm ShVAK-tykki
  • 2 x 7,62 mm ShKAS-konekivääri / 2 x 12,7 mm UBS-konekivääri
  • 2 x 100 kg pommi tai neljä 82 mm RS-82 -rakettia

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kopenhagen, W (ed.) (1987) Das groβe Flugzeug-Typenbuch. Transpress. ISBN 3-344-00162-0
  • Donald D., Lake J. (eds.) (1996) Encyclopedia of world military aircraft. AIRtime Publishing. ISBN 1-880588-24-2
  • Шавров В.Б. (1994) История конструкций самолетов в СССР 1938-1950 гг. (3 изд.) Машиностроение (Shavrov V.B. (1994) Istoriia konstruktskii samoletov v SSSR, 1938-1950 gg. (3rd ed.) Mashinostroenie. ISBN 5-217-00477-0) (History of aircraf design in USSR: 1938-1950)
  • Степанец А.Т.(1992) Истребители ЯК периода Великой Отечественной войны Машиностроение (Stepanets A.T. (1992) Istrebiteli Yak perioda Velikoi Otechestvennoi voiny Mashinostroenie. ISBN 5-217-01192-0) (Yak fighters of the Great Patriotic war)
  • Donald, David: The encyclopedia of world aircraft, s. 914. Leicester: Blitz Editions, 1997. ISBN 1-85605-375-X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]