Jakovlev Jak-7

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jakovlev Jak-7

Jakovlev Jak-7 (ven. Яковлев Як-7) oli neuvostoliittolainen, toisen maailmansodan aikainen yksimoottorinen hävittäjälentokone.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jak-7 suunniteltiin kaksipaikkaiseksi jatkokoulutuskoneeksi.[1] Uuden koneen perustana oli Jakovlev Jak-1:n prototyyppi I-26. Tämän UTI-26-koneen prototyyppi lensi ensilentonsa 4. heinäkuuta 1940. UTI-26-koneessa oli kaksi ohjaamoa peräkkäin ja näiden välinen kommunikointijärjestelmä sekä yksi 7,62 mm ShKAS -konekivääri. Siipiä oli siirretty taaksepäin tasapainon vuoksi.

Ensimmäisissä Jak-7UTI-malleissa oli sisäänvedettävä laskuteline. Osa alkuperäisistä sarjatuotantokoneista oli kaksipaikkaisia Jak-7V-koneita (V - "Vyvozoni", tutustuminen). Tässä oli kiinteä laskuteline. Kaksipaikkaisesta harjoituskoneesta kehitettiin nopea versio matkustajan kuljettamiseen, Se sai tunnuksen Jak-7K ("Kurjerski" eli kuriiri).

Jak-7:ta kehitti eteenpäin K. A. Sinelštšikovin ryhmä, joka oli määrätty suunnitteluryhmästä valvomaan koneiden valmistusta. Sinelštšikov kehitti koneesta aseistetun mallin 20 mm ShVAK -tykillä ja kahdella 7,62 mm ShKAS -konekiväärillä. Takaohjaamo säilytettiin mahdollisia kuriiritehtäviä tai lisäpolttoainetta varten. Kone sai tyyppimerkinnän Yak-7/M-105P käyttämänsä Klimov M-105PA-moottorin mukaan. Jakovlev suhtautui epäillen uuteen koneeseen, mutta tehdastesteissä kone osoittautui paremmaksi kuin Jak-1. Osasyynä olivat koulutusmalliin tehdyt muutokset, kuten suuremmilla pyörillä ja paremmilla jarruilla varustettu laskuteline ja parempi korkeusperäsin.

Puolustuskomitea määräsi elokuussa 1941 koneen sarjavalmistukseen tehtaissa N°301 ja N°153, mutta tehdas 301 oli evakuoitava Novosibirskiin. Näin vuonna 1941 saatiin valmistettua vain 60 konetta.

Alkuvuodesta 1942 valmistettu kone sai tyyppimerkinnäkseen Jak-7A. Aseistuksena oli kaksi 7,62 mm ShKAS-konekivääriä ja yksi 20 mm ShVAK-tykki. Kone pystyi kuljettamaan kuusi RS-82 -rakettia tai kaksi FAB 100 kg -pommia. Lentäjät pitivät koneen raskaasta aseistuksesta ja ohjattavuudesta.

Eniten valmistettu oli Jak-7B, jonka valmistus alkoi toukokuussa 1942 ja jatkui joulukuuhun 1943. Tässä mallissa ShKAS:t korvattiin raskailla 12,7 Berezin UB -konekivääreillä. Kesään 1942 mennessä sen voimanlähteeksi saatiin parannettu Klimov M-105PF -moottori (1 180 hp).

Heinäkuussa 1942 koelennettiin Jak-7D-versio (D - Dalnyi eli pitkänmatkan versio). Kehitystyön tuloksena valmistui Jak-7DI ("Dalnyi Istrebitel") joka sai nimen Jak-9.

Jak-7 koneita valmistettiin 6 399 kappaletta vuoden 1943 alkuun mennessä. Näistä yli 5 000 oli tyyppiä Jak-7B.

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Miehistö: 1 tai 2
  • Pituus: 8,50 m
  • Kärkiväli: 10,00 m
  • Korkeus: 2,75 m
  • Siipipinta-ala: 17,2 m²
  • Tyhjäpaino: 2 477 kg
  • Lentopaino: 2 960 kg
  • Voimalaite: Klimov M-105P, 783 kW (1050 hv)

Suoritusarvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Huippunopeus: 570 km/h
  • Kantama: 643 km
  • Lakikorkeus: 9 250 m
  • Nousunopeus: 735 m/min
  • Siipikuormitus: 172,6 kg/m²
  • Teho-painosuhde: 0,26 kW/kg

Aseistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yksi 20 mm ShVAK -tykki
  • Kaksi 7,62 mm ShKAS -konekivääriä / kaksi 12,7 mm Berezin UBS -konekivääriä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]