Jaakob (Iisakin poika)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Jaakob, Iisakin poika)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gustave Dorén maalaus Jaakob painii enkelin kanssa (1855)

Jaakob (hepr. ‏יַעֲקֹב‎, Jaʿakov) oli Raamatun Vanhan testamentin patriarkka, jolle Jumala antoi nimen Israel. Hän oli Iisakin nuorempi kaksospoika ja patriarkka Abrahamin pojanpoika, joka sai esikoisoikeuden. Hänestä kerrotaan Ensimmäisen Mooseksen kirjan 25.–49. luvuissa.

Jaakobin hauta on Hebronissa. Hänen, kuten Iisakin, Rebekan, Aabrahamin ja Saaran hautoja merkitsevät monumentit, jotka ovat Saladinin rakennuttamassa moskeijassa. Tämä siksi, että myös muslimit pitävät Abrahamia ja hänen poikiaan profeettoina.[1]lähde tarkemmin?

Jaakob Raamatussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan testamentin kertomuksessa Jaakob anastaa petoksella Iisakilta esikoiselle, kaksosveljelleen Esaulle, tarkoitetun siunauksen ja esikoisoikeuden. Tämän jälkeen hän pakenee Mesopotamiaan enonsa Laabanin luo. Jaakob aikoo mennä naimisiin enonsa tyttären Raakelin kanssa ja sopii Laabanin kanssa, että Jaakob palvelee häntä seitsemän vuotta ja saa Raakelin vaimokseen. Jaakob kuitenkin joutuu petoksen uhriksi: Laaban antaa hänelle Raakelin sijasta vanhimman tyttärensä Lean. Hääviikon kuluttua Laaban antaa myös Raakelin Jaakobille vaimoksi ehdolla, että tämä palvelee enoaan vielä toiset seitsemän vuotta. Raakel oli Jaakobin suuri rakkaus, Lea vain "velvollisuusvaimo". Tästä johtuu, että nimenomaan Raakelin pojat olivat Jaakobille lempilapsia. Osa pojista syntyi lisäksi kahden jalkavaimon, Silpan ja Bilhan, lapsina.

Pyhäkkö Raakelin haudalla lähellä Betlehemiä. Rakennus on ristiretkeläisten aikakaudelta.

Raakel kuoli ennen paluuta Iisakin luo. Hänet haudattiin Betlehemin liepeille, missä paikkaa osoittaa edelleen pyhäkkö, joka on rakennettu ristiretkeläisten aikakaudella eli noin vuonna 1000 jaa.

Raamatun kertomuksessa Jaakob pakenee salaa Laabanin luota ja suuntaa Kanaaninmaahan Gileadin vuorille. Laaban saavuttaa Jaakobin vuorilla ja he tekevät sovinnon. Laaban antaa paikalle nimen Mispa "vartiopaikka".

Esau seuraa 400 miehen suuruisen armeijan avulla Jaakobia, ja myös Jaakob ja Esau tekevät sovinnon. Jaakob painii Herran enkelin kanssa kunnes tämä siunaisi hänet, mistä tulee tunnettu ilmaus Jaakobin paini. Tällöin Jumala antaa Jaakobille uuden nimen Israel.

Lapset Raamatun mukaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakobilla oli kaksitoista poikaa: Lean synnyttämiä olivat Ruuben, Simeon, Leevi, Juuda, Isaskar ja Sebulon, hänen orjattarensa Silpan lapsia olivat Dan ja Naftali, Raakelin orjattaren Bilhan lapsia olivat Gad ja Asser, ja Raakelin lapsia Joosef ja Benjamin. Jaakobilla oli myös yksi tytär, Dina. Jaakobin pojat olivat Raamatun mukaan samannimisten Israelin heimojen kantaisiä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sata kuvaa Pyhästä maasta, Israelista hankittu diaesitys

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]