Italian–Turkin sota

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Italian-Turkin sota
Trablusgarp Savaşı
Guerra italo-turca
italialainen patteri lähellä Tripolia
italialainen patteri lähellä Tripolia
Päivämäärä:

29. syyskuuta 191118. lokakuuta 1912

Paikka:

Libya, Aegeanmeri, Itä-Välimeri ja Punainenmeri

Casus belli:

Italian hyökkäys Libyaan

Lopputulos:

Italian voitto ; Ensimmäisen Balkanin sodan alkaminen

Aluemuutokset:

Tripolitania, Kyrenaika, Fezzan ja Dodekanesian saaristo liitettiin osaksi Italiaa

Osapuolet

Italia

Osmanien valtakunnan lippu. Osmanien valtakunta

Komentajat

Italian vuosina 1861–1946 käytössä ollut lippu. Carlo Caneva

Osmanien lippu İsmail Enver

Vahvuudet

Italia 100 000

Osmanien valtakunnan lippu. Osmanien valtakunta 25 000

Tappiot

Sotilaita kuoli:
3 380
4 220 haavoittunnutta

Sotilaita kuoli:
14 000
5 370 haavoittunutta

Italian ja Turkin sota (tunnetaan Italiassa myös nimellä guerra di Libia, "Libyan sota", ja Turkissa nimellä Trablusgarp Savaşı) oli sota, joka käytiin osmanien valtakunnan ja Italian välillä 29. syyskuuta 1911 – 18. lokakuuta 1912. Myös nimitystä Tripolin sota on käytetty.

Italian pääministeri Giovanni Giolittin johtama hallitus Roomassa julisti 29. syyskuuta 1911 Konstantinopolille sodan. Tätä ennen umpeutui 24 tunnin uhkavaatimus, jossa Rooma peräsi osmanien valtakunnalta suostumusta Tripolin ja Kyrenikan miehitykseen.[1]

Italian 18 aluksen laivue avasi 30. lokakuuta tulen Tripolin linnaketta vastaan. Italian armeija hyökkäsi Tripoliin ja onnistui valtaamaan kaupungin. Tämän jälkeen Italia valloitti Kyrenaikan ja rannikkoseudut, mutta ei onnistunut sisämaan valtauksessa Omar Mukhtarin joukkojen vastarinnan vuoksi.

Ouchyn rauhansopimus allekirjoitettiin 18. lokakuuta 1912 Ouchyn kaupungissa Lausennen lähistöllä, jossa Kyrenaika ja Tripolitania luovutetiin Italialle. [2]

Italian marssittua Tripoliin se järjesti verilöylyn, jossa satoja arabeja ammuttiin ja vangittiin heidän noustuaan vastarintaan. Tripolin verilöyly lisäsi muiden valtioiden arvostelua Italian siirtomaapolitiikkaa kohtaan.[3]. Libyan miehitys oli kallis hanke Italialle. Sen arvioitiin käyttäneen 30 miljoonaa liiraa joka kuukausi.

1920- ja 1930-luvulla Italia harjoitti Libyassa kovaotteista siirtomaapolitiikkaa. Sen armeija kukisti beduiinien kansannousun Fezzanissa. Tänä aikana Italiasta muutti paljon ihmisiä Libyaan töihin ja maahan rakennettiin nykyaikainen tieverkosto ja myös muuta infrastruktuuria kehitettiin.

Italia valtasi osmanien valtakunnan provinssit Tripolitanian ja Kyrenaikan, joista muodostuu myös nykyinen Libyan valtio, sekä Rodoksen saaren ja kreikkaa puhuvan Dodekanesian saariston Anatolian lähellä.

Vaikka sota olikin suhteellisen vähäpätöinen, se oli merkittävä ensimmäisen maailmansodan esinäytös sytyttäessään nationalismin kipinän Balkanilla.

Sodassa nähtiin myös merkittäviä sotateknologian kehitysaskelia varsinkin sotilasilmailussa. 23. lokakuuta 1911 italialainen lentäjä lensi turkkilaisten linjojen yllä tiedustelulennolla, ja 1. marraskuuta 1911 Libyassa pommitettiin ensimmäistä kertaa maailmassa lentokoneesta turkkilaisia joukkoja italialaisen luutnantti Giulio Gavottin pudottaessa Taube-yksitasostaan neljä kahden kilon kranaattia 185 metrin korkeudesta. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut tässä historiallissa tapahtumassa, ja vahingotkin jäivät vähäisiksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kronikka 1900-1999: Suomen ja maailman tapahtumat, s. 78. Italia valloittaa Libyan. Weilin+Göös. ISBN 951-35-6529-7.
  2. Vuosisatamme Kronikka, s. 153. Italia ja Turkki tekevät rauhan. Gummerus. ISBN 951-20-2893-X.
  3. Kronikka 1900-1999 Suomen ja maailman tapahtumat Italia valloittaa Libyan sivu 78 Weilin+Göös 1999 ISBN 951-35-6529-7
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Italian–Turkin sota.
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.