Isä Amaron rikos
| Isä Amaron rikos | |
|---|---|
| El Crimen del padre Amaro | |
 |
|
| Ohjaaja | Carlos Carrera |
| Käsikirjoittaja | Vicente Leñero |
| Perustuu | José Maria Eça de Queirozin romaaniin |
| Tuottaja | |
| Säveltäjä | Rosino Serrano |
| Kuvaaja | Guillermo Granillo |
| Leikkaaja | Óscar Figueroa |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | |
| Tuotantoyhtiö | Alameda Films, Artcam International, Blu Films, Cinecolor, Foprocine, Gopierno del Estado de Veracruz, Ibermedia European Community Program, IMCINE, Videocolor, Wanda Films |
| Levittäjä |
Samuel Goldwyn Films Netflix |
| Ensi-ilta | 16. elokuuta 2002 |
| Kesto | 118 min |
| Alkuperäiskieli | espanja |
| Budjetti | 1,8 milj. dollaria |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Isä Amaron rikos (El Crimen del padre Amaro) on Carlos Carreran ohjaama, vuonna 2002 valmistunut draamaelokuva, jonka pääosissa näyttelevät Gael García Bernal ja Ana Claudia Talancón.
Isä Amaron rikos nimettiin Oscar-ehdokkaaksi parhaan vieraskielisen elokuvan kategoriassa. Se sai myös vastaavan Golden Globe -ehdokkuuden.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syrjäiseen meksikolaiskylään lähetetty apupappi isä Amaro havaitsee pian vanhemman virkaveljensä ottavan vastaan lahjuksia paikalliselta huumeparonilta. Samaan aikaan nunnaksi aikova kylän kaunotar saa isä Amaron unohtamaan selibaattilupauksensa. Kaikki tämä johtaa ahdinkoon, jonka kierteestä selviämiseksi isä Amaro aiheuttaa vain lisää kärsimyksiä.[1]
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Gael García Bernal | … | Isä Amaro |
| Ana Claudia Talancón | … | Amelia |
| Sancho Gracia | … | Isä Benito Díaz |
| Angélica Aragón | … | Augustina Sanjuanera |
| Luisa Huertas | … | Dionisia |
| Pedro Armendáriz Jr. | … | pormestari Gordo |
| Ernesto Gómez Cruz | … | piispa |
| Gastón Melo | … | Martín |
| Damián Alcázar | … | Isä Natalio Pérez |
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katolisen kirkon konservatiivinen siipi vaati elokuvan julistamista pannaan, vaikka Meksikon piispat myönsivät filmin todenmukaisuuden.[1]
Turun Sanomien Tapani Maskulan mielestä melodramaattisen elokuvan vahvin ansio on siinä, ettei Amarosta piirretä kärsivää marttyyriä, vaan itsekeskeinen ja vallanhimoinen pyrkyri, joka valehtelee ja pakoilee vastuutaan.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Maskula, Tapani: Isä Amaron rikos. Turun Sanomat. 17.5.2003. Arkistoitu 17.4.2019. Viitattu 17.4.2019.