Intianvaris

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Intianvaris
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Varikset Corvidaee
Suku: Varikset Corvus
Laji: splendens
Kaksiosainen nimi

Corvus splendens
(Vieillot, 1817)

Alalajit
  • Corvus splendens splendens
  • Corvus splendens zugmayeri
  • Corvus splendens protegatus
  • Corvus splendens insolens
Katso myös

  Intianvaris Wikispeciesissä
  Intianvaris Commonsissa

Intianvaris (Corvus splendens) on Intiasta länteen päin levittäytyvä varis.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 41–43 cm, siipien kärkiväli 76–85 cm ja paino 245–362 g. Kooltaan se on variksen ja naakan väliltä. Höyhenpuku on kaksivärinen: naama, otsa, kurkku, pyrstö, selkä ja siivet ovat mustat, muut osat harmaita. Otsa on korkea ja nokka jykevä, pyrstö ja koivet pitkät. Sukupuolet ovat samanvärisiä.[2]

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intianvaris on eteläaasialainen laji, joka on alun perin kotoisin Intian niemimaalta. Ihmisen mukana se on kuitenkin levinnyt Kaakkois-Aasiaan ja Pakistaniin sekä paikoitellen Arabian niemimaalle, Lähi-itään, Egyptiin ja Afrikan itärannikolle.[2] Se on paikoin hyvin yleinen ja sen kanta on elinvoimainen.[1] Se on paikkalintu, eikä sitä ole tavattu Suomessa.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji on variksista parhaiten sopeutunut lähes täysin ihmisen seuralaiseksi. Se elää kylissä ja kaupungeissa ja asettuu sinne, missä keittotulen savu nousee. Se yöpyy parvina puissa, joten puuttomilta alueilta se puuttuu tai on vähälukuinen.[2]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesä sijaitsee usein puun latvassa muutaman metrin korkeudella. Intiassa laji pesii suurkaupunkien katujen varsilla rakennuksissa, valaisin- ja sähköpylväissä, nostokurjissa jne. Löyhä pesä on rakennettu risuista, muovista, kaapelinpätkistä, naruista yms. Molemmat puolisot keräävät rakennusaineita mutta vain naaras rakentaa. Naaras munii kahdesta kuuteen, tavallisesti kolmesta viiteen munaa. Haudonta-aika on 16–17 päivää. Molemmat puolisot hautovat, naaras pääosan. Poikasia hoitavat kummatkin emot, ja ne ovat lentokykyisiä 3–4 viikon ikäisinä. Variskäki (Eudynamys scolopaceus) loisii yleisesti intianvariksen pesissä ja varisemot hoitavat käenpoikaa samoin kuin omia poikasiaan.[2]

Pesä ja munat
Vasemmalla variskäen muna ja oikealla kaksi intianvariksen munaa

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikkiruokainen. Se on varsin riippuvainen jätteistä, kalanperkeistä, ruuantähteistä, raadoista ynnä muusta ihmisen ylijäämästä. Syö myös hyönteisiä ja muita pikkueläimiä sekä viljaa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b BirdLife International: Corvus splendens IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.3.2014. (englanniksi)
  2. a b c d e Perrins, C. M. (toim.) 1994: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. VIII. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-854679-3