Ilmari Ahma
Viktor Ilmari Ahma, sukunimi vuoteen 1906 Nordlund (31. elokuuta 1884 Turku – 14. helmikuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuuden suomentaja.[1][2]
Ilmari Ahman vanhemmat olivat kaivertaja Viktor Robert Nordlund ja Anna Amanda Lindell. Hän pääsi ylioppilaaksi 1904 Turun reaalilyseosta ja valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1908.[2][1]
Ahma toimi kustannusliike Otavan kirjallisena johtajana ja kielentarkastajana. Ahma tuli Otavan palvelukseen vuonna 1908. Hänet tunnetaan erityisesti kirjailija Runar Schildtin tuotannon suomentajana. Hän toimitti myös Eino Leinon 16-osaiset kootut teokset.[1]
Ahma oli Suomen Laulun jäsen ja hän oli mukana konserttimatkoilla sekä Suomessa että ulkomailla. Ahma oli lisäksi muun muassa Suomen Kirjailijaliiton, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Taideyhdistyksen jäsen.[1]
Ilmari Ahma oli naimisissa Aino Paatolan kanssa. Hän kuoli 48-vuotiaana helmikuussa 1933 pitkälliseen sairauteen.[1][2]
Toimituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Allan Saratie : Hyvää suomea : oikeakielisyyskirjoitelmia ja -ohjeita, toim. Ilmari Ahma. 2. painos Otava 1927
- Eino Leino : Kootut teokset 1–16, toim. Ilmari Ahma. Otava 1926–1930
- Torsten Söderhjelm ja Werner Söderhjelm : Italian renessanssia : kirjallisuus ja kulttuuritutkielmia ; suomennoksen tehnyt v. 1908 Verner Malinen ; uudistetun 2. painoksen toim. Ilmari Ahma.
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- L. Larsson : Kodin ruukkukasvikirja : huonekasvien viljelys ja hoito : parvekeistutusten järjestely : aakkosellinen, selittävä asuinhuonekasvien luettelo. Otava 1910
- August Strindberg : Onnellisten saari : kaksi kertomusta kokoelmasta "Svenska öden och äfventyr". Otava 1912
- Stein Riverton : Salaperäinen vihollinen : kertomus salapoliisi Asbjörn Kragin elämästä. Orava 1913
- Bernhard Kellermann : Tunneli : romaani. Otava 1914, 2. painos 1919
- Axel Söderlund : Helsingin telefoniyhdistys 1891-1916 : historiikkia. Helsinki 1916
- Ossian Lundén : Keittiökasvikirja : Suomen puutarhureita ja puutarhaopetusta varten 1–4; suom. Maiju Pöyhönen ja Ilmari Ahma. 2. lis. ja korj. painos Otava 1919–1921
- Rafael Karsten : Intiaanien parissa Ecuadorin aarniometsissä : kuvauksia kolmivuotiselta tutkimusmatkalta 1-2. Otava 1920-1921
- Runar Schildt : Kotiinpaluu ja muita novelleja. Otava 1922, uusi painos Love-kirjat, Helsinki 1983 (alkuteos Hemkomsten och andra noveller)
- Runar Schildt : Hirsipuumies : sydäntalven tarina. Gummeruksen näytelmiä 28. Gummerus 1923, uusi painos Karisto 1988 (alkuteos Galgmannen)
- Axel L. Romdahl : Taidehistoria : kuvauksia ja yleiskatsauksia. Otava 1923
- Yrjö Hirn : Erakoita ja vaeltajia. Otava 1924
- Eirik Hornborg : Fortuna : kertomus purjelaivaliikenteen viimeisiltä loistoajoilta. Gummerus 1924
- Gustaf Strengell : Nykyajan ilmoitusreklaami : sen luonne ja vaikutuskeinot. Otava 1924
- Runar Schildt : Sateenkaari. Otava 1924, uusi painos Karisto 1988 (Alkuteos Regnbågen)
- Runar Schildt : Suuri haave : nelinäytöksinen näytelmä. Otava 1924 (Alkuteos Den stora rollen)
- Bernhard Estlander : Ernst Linder vanhempi : eräs merkkimies Suomen liberaalisen liikkeen ajoilta. Otava 1925
- J. J. Tikkanen : Taidehistoria : maalaus ja kuvanveisto muinaiskristillisistä ajoista meidän päiviimme. Otava 1927
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ilmari Ahma SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- LehtoNet-sivusto : Joel Lehtosen ystäviä ja tukijoita (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Maist. Ilmari Ahma, Helsingin Sanomat, 15.02.1933, nro 44, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1904, matrikkelinumero 29015 (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||
