Il trittico

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Il trittico eli triptyykki on Giacomo Puccinin säveltämä kolmen pienoisoopperan kokonaisuus. Triptyykkin kuuluvat Il tabarro, (Viitta), Suor Angelica (Sisar Angelica) sekä Gianni Schicchi.

Yhden illan aikana esitettävien kolmen pienoisoopperan ajatus oli Puccinille tuttu ajatus. Hänen ensimmäinen oopperansa Le villi esitettiin ensi-illassaan 1884 yhtenä kolmesta muusta oopperasta. Vuoden 1904 jälkeen ajatus alkoi voimakkaammin elää vaikka Giulio Ricordi (Puccinin kustantaja) vastustikin ajatusta.

Oopperat käsittelevät kolmea eri kuolemaa (intohimomurha, itsemurha ja luonnollinen kuolema) ja kolmea eri rakkautta (kielletty rakkaus, äidinrakkaus ja nuori rakkaus). Il trittico on nähty myös Puccinin tulkintana Danten Jumalaisesta näytelmästä: Kiirastuli, Paratiisi ja Helvetti.

Il tabarro

La fanciulla del Westin jälkeen Puccini etsi uusia aiheita. Vuonna 1912 Pariisissa Puccini näki Didier Goldin näytelmän Le Houppelande. Siitä löytyi aihe Il Tabarrolle. Puccini ei päässyt heti aloittamaan ja aihe jäi lepäämään kun Puccini sävelsi La rondinen. Kun Il tabarron kanssa sopivia librettoja ei tuntunut löytyvän Puccini ajatteli jopa esityttää Il tabarron ja Le Villin yhdessä, mutta luopui ajatuksesta. Libreton Il tabarroon teki Giuseppe Adami.

Suor Angelica ja Gianni Schicchi

Tammikuussa 1917 näytelmäkirjailija Giovacchino Forzano näytti yksinäytöksisen luostariin sijoitetun oopperan sketsejä. Puccini ihastui aiheeseen. Myöhemmin saman vuoden kesäkuussa Forzano esitteli aiheen Gianni Schicchistä. Gianni Schicchi mainitaan Danten Jumalaisen Näytelmän Helvetti osan 30. laulussa. Puccini hyväksyi Gianni Schicchin kolmannen oopperansa aiheeksi. Kaikki osat olivat valmiina kesäkuun 1918 loppuun mennessä.

Kantaesitys

Il Tritticon kantaesitys pidettiin Metropolitan Operassa New Yorkissa 14.joulukuuta 1918. Italian ensi-ilta pidettiin Teatro Costanzissa Roomassa 11.tammikuuta 1919. Sodan jälkeisten matkusturajoitusten takia Puccini ei itse päässyt New Yorkiin mutta Rooman ensi-iltaa Puccini kunnioitti läsnäolollaan.

New Yorkin arvosteluissa Gianni Schicchi sai suurimman huomion, muutamat olivat kiintyneitä Il tabarroon. Suurin yhtenäisyys oli Suor Angelican eroavaisuus muista. MET piti Triptyykin ohjelmistossa kaksi kautta. Rooman ensi-illassa taas Gianni Schicchi oli ylistetyin, Suor Angelica sai positiivista huomiota ja Il Tabarroa pidettiin heikoimpana.

Puccini toivoi, että hänen teoksensa esitetään aina yhtenä kokonaisuutena. Vain silloin teosten eri teemat saavat syvyyttä parhaiten. Aika nopeasti kantaesityksen jälkeen Il tritticon osia kuitenkin alettiin soittaa erikseen ja yhdistellä eri tavoin.

Suomen ensiesitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Il tritticon osia on esitetty Suomessa erillisinä ja yhdistettynä muihin yksinäytöksisiin oopperoihin. Ensimmäisen kerran kokonaisena Il trittico esitettiin Suomessa 1998. Suomen Kansallisoopperassa triptyykki esitettiin kokonaisuudessaan ensimmäisen kerran vasta 2011.