Ihmiskirppu
| Ihmiskirppu | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Pulex irritans Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
| |
Ihmiskirppu (Pulex irritans) on kirppujen (Siphonaptera) lahkoon kuuluva loinen, joka on erikoistunut pääasiassa ihmiseen[1]. Suomesta laji on hyvän hygienian ja kuivan huoneilman ansiosta lähes hävinnyt, mutta se voi siirtyä Suomeen esimerkiksi matkailijoiden mukana. Se on muiden kirppujen tavoin erinomainen hyppääjä ja voi levitä ihmisestä toiseen nopeastikin, esimerkiksi kouluissa tai päiväkodeissa. Vaikka yksittäisen kirpun purema on vain ärsyttävä ja kutiseva, kirput voivat levittää myös tauteja, ja siksi niistä on hyvä päästä mahdollisimman pian eroon.
Suomessa ihmisiä purevat kirput ovat nykyisin useammin lintujen tai nisäkkäiden kirppuja, jotka ovat hypänneet vahingossa ihmiseen hänen ollessaan tekemisissä eläinten kanssa. Ne häviävät yleensä asumuksista kunnon siivouksella. Toisinaan on tarpeen puhdistaa kaikki ihmisiin kosketuksissa oleva kangasmateriaali. Lintukirppuja voi siirtyä asumuksiin linnunpöntöistä tai kanaloista niitä puhdistettaessa ja nisäkkäiden kirppuja esimerkiksi koiran tai kissan mukana. Ihmiskirpun selästä puuttuu muiden kirppujen kampamainen rakenne, mutta varmaan lajinmääritykseen tarvitaan mikroskooppi.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ M. A. Taylor ym.: Veterinary Parasitology, s. 720. Blackwell Publishing, 2007. ISBN 978-1-4051-1964-1. englanti
Sivulta puuttuu