Hukari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ranskan laivaston hukari 1800-luvulta.

Hukari on lyhyt jäykkä miekka. Se tuli muotiin pitkämiekan tilalle 1700-luvulla.[1] Nykyään nimitystä käytetään leveäteräisestä ja painavasta väkipuukon ja vesurin risteymästä.

Hukari Ruotsissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sitä käytettiin aseena Ruotsin valtakunnan armeijassa. Sitä voitiin käyttää paitsi sotimiseen, myös metsästykseen ja puhdetöihin.[2]

Hukari Venäjällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän keisarillisella armeijalla oli 1600-luvulta 1800-luvun loppuun käytössä lyhyt ratsuväen ja jalkaväen miekka, jota kutsuttiin Suomen puolella hukariksi. Nykyään vastaavanlaista asettaa käytetään vain juhlaparaateissa.

Hukari Ranskassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskassa laivasto käytti hukaria 1800-luvulla.

Hukari Saksassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksassa oli käytössä keskiajalla saman niminen mestauslaite, josta ei juurikaan ole säilynyt tietoa jälkipolville. Mutta oletettavasti laite oli giljotiinin kaltainen. (vrt hukari germaaniseen sanaan huggare; kaataa,hakata,lyödä. Ammattimielessä sana tarkoitti puunkaatajaa tai pyöveliä.)

Aseen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joidenkin eurooppalaisten sotahistorioitsioiden mukaan hukari olisi saanut alkunsa hakkapeliittojen käyttämästä ruotsin armeijan miekasta, jota alettiin muualla euroopassa kutsua hukariksi hakkapeliittojen käyttämän taisteluhuudon (ruots. Hugga In! hakkaa päälle) vuoksi.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keski-Suomessa sijaitsevan rautakautisen kylän kutsumanimi. Lisäksi ainakin Ruotsissa on saman niminen kylä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]