Hukari
Sivulta puuttuu
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Väkipuukko kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. Tarkennus: tässä artikkelissa käytetyn lähteen www.jyrekom.fi mukaan hukari on sama kuin väkipuukko |
Hukari on lyhyt jäykkä miekka. Se tuli muotiin pitkämiekan tilalle 1700-luvulla.[1] Nykyään nimitystä käytetään leveäteräisestä ja painavasta väkipuukon ja vesurin risteymästä.
Sisällysluettelo |
Hukari Ruotsissa [muokkaa]
Sitä käytettiin aseena Ruotsin valtakunnan armeijassa. Sitä voitiin käyttää paitsi sotimiseen, myös metsästykseen ja puhdetöihin.[2]
Hukari Venäjällä [muokkaa]
Venäjän keisarillisella armeijalla oli 1600-luvulta 1800-luvun loppuun käytössä lyhyt ratsuväen ja jalkaväen miekka, jota kutsuttiin Suomen puolella hukariksi. Nykyään vastaavanlaista asettaa käytetään vain juhlaparaateissa.
Hukari Ranskassa [muokkaa]
Ranskassa laivasto käytti hukaria 1800-luvulla.
Hukari Saksassa [muokkaa]
Saksassa oli käytössä keskiajalla saman niminen mestauslaite, josta ei juurikaan ole säilynyt tietoa jälkipolville. Mutta oletettavasti laite oli giljotiinin kaltainen. (vrt hukari germaaniseen sanaan huggare; kaataa,hakata,lyödä. Ammattimielessä sana tarkoitti puunkaatajaa tai pyöveliä.)
Aseen alkuperä [muokkaa]
Joidenkin eurooppalaisten sotahistorioitsioiden mukaan hukari olisi saanut alkunsa hakkapeliittojen käyttämästä ruotsin armeijan miekasta, jota alettiin muualla euroopassa kutsua hukariksi hakkapeliittojen käyttämän taisteluhuudon (ruots. Hugga In! hakkaa päälle)vuoksi.
Muuta [muokkaa]
Keski-Suomessa sijaitsevan rautakautisen kylän kutsumanimi. Lisäksi ainakin Ruotsissa on saman niminen kylä.
Lähteet [muokkaa]
facta69- cd sanakirja
