Hopearuutana

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hopearuutana
Carassius gibelio 2008 G1.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Karppikalat Cypriniformes
Heimo: Särkikalat Cyprinidae
Alaheimo: Cyprininae
Suku: Carassius
Laji: gibelio
Kaksiosainen nimi
Carassius gibelio
(Bloch, 1782)
Synonyymit
  • Carassius auratus m. gibelio[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Hopearuutana Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Hopearuutana Commonsissa

Hopearuutana (Carassius gibelio) on särkikaloihin kuuluva kalalaji. Suurimmillaan hopearuutana voi olla pituudeltaan 45 cm ja painaa 3 kg. Hopearuutana on nimensä mukaan hopeanhohtoinen ja se on myös pulleampi kuin ruutana. Hopearuutanalla on siivilähampaita 39-54, kun ruutanalla niitä on ainoastaan 23-34. Lajitunnistuksen varmistaminen vaatii kalojen avaamisen. Ruutanan vatsakalvo on vaalea, kun taas hopearuutanan on tumma. Kala on läheistä sukua kultakalalle, jota on aiemmin pidetty sen alalajina[2].

Hopearuutanan lisääntyminen on tehokasta. Saman lajin koiraita ei välttämättä tarvita, kun jonkin muun särkikalan koiraita on kutupaikalla. Vieraan lajin maiti aktivoi mätimunan sisällä olevan alkion. Tällä tavoin ei synny lajiristeymiä, vaan hopearuutana naaras synnyttää itsestään kopioita (gynogeneesi).

Hopearuutana Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hopearuutana on uusin kalatulokkaamme. Sen saapuminen varmistettiin vuoden 2005 alussa, kun riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijat onkivat niitä ylös Helsingin Vanhankaupunginlahdelta. Hopearuutanaa on tavattu myös rehevistä järvistä. Suurin Suomessa saatu hopearuutana painoi hieman yli kaksi kiloa. Hopearuutanoita istutettiin vuoden 1940 lopussa eri puolelle Viroa, mistä se levisi aikaa myöten Helsingin edustalle. Yksi hopearuutanan nopean leviämisen syy on sen kyky sopeutua elinympäristöönsä. Se viihtyy parhaiten rehevissä ja lämpimissä vesissä. Hopearuutana on yksi esimerkkilaji, joka tulee hyötymään ilmaston lämpenemisestä. Suomessa tavattavat hopearuutanat ovat usein naaraita.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maa- ja metsätalousministeriö: Vieraslajistrategian luonnos. pdf-tiedosto, s. 31. Luettu 13.2.2011
  2. Ojanharju, Pennanen: Hopearuutana ja kultakala tunkevat Suomenkin vesiin, Helsingin Sanomat, 3.8.2004, [1]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]