Homologia
Matematiikassa homologia on tapa rakentaa Abelin ryhmiä tai moduleja, jotka luonnehtivat homomorfisin kuvauksin kytketyn moduulijonon tiettyjä ominaisuuksia. Ko. jono muodostetaan tavallisesti siten että se kuvaa jotain matemaattista objektia, jolloin homologia kertoo jotain kiintoisaa tästä objektista.
Homologia alkoi topologisten avaruuksien luokittelusta ja kehittyi yleiseksi algebralliseksi teoriaksi, jota käytetään algebrallisessa geometriassa, ryhmäteoriassa, topologiassa jne. Topologisessa yhteydessä käytettyjä homologiateorioita yhdistävät Eilenbergin–Steenrodin aksioomat.
Sisällysluettelo |
Yleinen rakennelma [muokkaa]
Olkoon
avaruus, jossa voidaan rakentaa Abelin ryhmistä tai moduleista koostuva ketjukompleksi
, joka sisältää jotain tietoa
:stä ja jonka jäsenien välillä on homomorfismeja
,
missä
ja
, niin voidaan rakentaa homologiaryhmät seuraavalla tavalla: homomorfismien välillä oleva yhtälö tarkoittaa, että
, ja voidaan rakentaa tekijäryhmä
, jonka sanotaan olevan
. homologiaryhmä
:stä.
Singulaarinen homologia [muokkaa]
Homologia rakennelma vaikuttaa kenties mielivaltaiselta, mutta se tulee esiin luonnollisella tavalla, kun käsitellään simpleksejä ja topologisia avaruuksia. Lyhyesti, standardi
-simpleksi
on joukko vektoreita
-ulotteisessa euklidisessa avaruudessa
ja
-simpleksi
topologisessa avaruudessa
on jatkuva kuvaus
:stä
:ään:
:n reuna
on määritelty formaaliksi summaksi
rajoitettu
:n alisimplekseihin, missä suunnistus vaikuttaa etumerkkiin. Esimerkiksi, jos
on viiva
, niin silloin
ja
. Olkoon
rengas. Tällöin voidaan konstruoida
-moduuli, jonka virittäjät ovat kaikki
-simpleksejä
:ssä
. Nyt meillä on
-moduleista koostuva ketjukompleksi, jonka jäsenten välillä on määritelmässä vaaditut homomorfismit.
Kuvausta
sanotaan
-reunoiksi
ja kuvausta
sanotaan
-sykleiksi
.
:n singulaarisia homologiaryhmiä ovat siten
(eli
jokaiselle
:lle).
Eksakteja jonoja [muokkaa]
Eksakti jono on moduleista muodostunut jono
,
missä
. Seuraavat jonot ovat tärkeitä:
eli
;
eli
ja
ovat isomorfisia.
Jos
,
, ja
ovat ketjukomplekseja ja meillä on seuraava lyhyt eksakti jono
eli
jokaiselle
:lle, voidaan rakentaa pitkä eksakti jono
Tämä on käärmelemman sovellutus, ja se on kätevä tapa hahmottaa tuntemattomia homologiaryhmiä tunnetuista ryhmistä.
Kategorinen näkökulma [muokkaa]
Tietty homologiateoria voidaan tulkita myös kategoriseksi funktoriksi, joka vie jonkin määrityn kategorian Abelin moduulien kategoriaan. Näin katsottuna
on kovariantti funktori. Siis jos
ja
ovat samassa kategoriassa
, ja
on morfismi niiden välillä, silloin homologiassa
vie
:n
:iin. Usein
kirjoitetaan
.
Singulaarinen homologia on siten funktori topologisen avaruuksien kategoriasta Abelin moduulien kategoriaan. Jos
on ketju jossain topologisessa avaruudessa
, ja
on jatkuva kuvaus, niin summa
on ketju
:ssä. Näin
:stä tule homomorfismi
.
Kategoriateorian näkökulmasta kohomologia on kontravariantti homologiateoria, jossa siis kohomologiafunktori
on kontravariantti. Näin kohomologia on homologian kategorinen duaali. Kullekin homologian ketjukompleksin moduulille on siis duaalimoduuli vastaavan kohomologian ketjukompleksissa. Ketjukompleksissa, josta kohomologiaryhmät muodostetaan, homomorfismit kuvaavat aina astetta ylemmälle moduulille: käsiteltävä ketjukompleksi "menee toiseen suuntaan".
Sivulta puuttuu
,

,



