Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1948

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1948 Kuopiossa ja Outokummussa.[1]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet 15 kilometriä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kilpailija Seura Aika
1 Eero Rautiola Karihaaran Karu 1.01.24
2 Tapio Mäkelä Lahden Hiihtoseura 1.01.43
3 August Kiuru Tainionkosken Urheilijat 1.02.32
4 Eero Naapuri Ounasvaaran Hiihtoseura 1.03.26
5 Antero Frantsi Korson Kunto 1.03.38
6 Pauli Halonen Lahden Hihtoseura 1.03.45

Lauantaina 13. maaliskuuta kisattiin Kuopion Puijolla SM-kisojen miesten 15 kilometriä. Katsojia oli lähes 2 000 Puijon urheilukeskuksessa. Kisaan ilmoittautuneita oli 137, mutta matkaan lähti 96. Väliajat saatiin 8 km:n kohdalla. Siellä parasta vauhtia olivat pitäneet Lahden Mäkelä, hänestä kuusi sekuntia Karihaaran Rautiola ja 20 sekuntia Tainionkosken Kiuru ja 22 sekuntia Savonlinnan Jyryn Viljo Vellonen. Maaliin tultaessa Rautiola oli ohittanut Mäkelän 19 sekunnilla ja kolmanneksi tullut Kiuru oli jäänyt yli minuutin kärjestä. Ounasvaaran Naapuri nousi väliajan 7:ltä sijalta 4:ksi. St.Moritzin olympiaurheilijoista Rautiola, Kiuru ja sotilaspartiohiihdon Naapuri menestyivät parhaiten.[2]

Miehet 30 kilometriä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kilpailija Seura Aika
1 August Kiuru Tainionkosken Urheilijat 2.08.07
2 Kalevi Mononen Savonrannan Urheilijat 2.11.46
3 Viljo Vellonen Savonlinnan Jyry 2.13.19
4 T. Kyllönen Kuhmon Kiva 2.14.08
5 Lauri Rossi Kotkan Poliisi-Urheilijat 2.16.26
6 Esko Tilli Anjalan Liitto 2.17.19

Sunnuntaina 21. maaliskuuta kisattiin Outokummussa SM-kisojen miesten 30 kilometriä. Ilmoittautuneita oli 63, joista lähtöön tuli 40 hiihtäjää. Matkan varrella keskeyttäneitä oli 14 eli maaliin hiihti 26 miestä. Sää kilpailutilanteessa oli 3-4 pakasastetta ja lumisadetta. Kisan voitti odotusten mukaan Tainionkosken August Kiuru. Eroa seuraavaan eli Savonrannan Monoseen oli yli 3,5 minuuttia. Monosesta SM-kolmoseen Viljo Velloseen oli 1.5 minuutia. Erot oli siis hyvin selvät.[3]

Miehet 50 kilometriä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kilpailija Seura Aika
1 Pekka Vanninen Mäntän Urheilijat 3.34.56
2 Pekka Kuvaja Jämsänkosken Ilves 3.40.47
3 Tauno Kirves Mäntän Urheilijat 3.41.40
4 Veikko Kosonen Valkeakosken Haka 3.43.11
5 Eero Rautiola Karihaaran Karu 3.43.32
6 Kalevi Mononen Savonrannan Urheilijat 3.43.32

Sunnuntaina 14. maaliskuuta kisattiin Kuopion Puijolla SM-kisojen miesten 50 kilometriä. Katsojia oli 2 000 Puijon urheilukeskuksessa. Ilmoittautuneita oli 57, mutta matkaan lähti 34, joista maaliin tuli vain 15. Ensimmäisen 14 km:n aikana johdon otti Mäntän Kirves ennen Tainionkosken Urheilijoiden August Kiurua, Imatran Jyskeen Uuno Olkinuoraa, Mäntän Pekka Vannista, Jämsänkosken Kuvajaa ja Längelmäen Urheilijoiden Tauno Karvasta. Puolimatkassa Kiuru ja Kirves johtivat tasatahtiin; heistä jäljessä vajaan minuutin Vanninen ja Kosonen ja heistä 40 sekuntia Kuvaja. Puolimatkan jälkeen Vanninen otti johdon. Väliaikapisteellä 39 km:n kohdalla Vanninen johti yli kaksi munuuttia Kuvajaan, josta oli reilu puoli minuuttia Kosonen ja siihen asti johtanut Kirves. Kiuru oli usean hiihtäjän lailla keskeyttänyt, kuten myös Olkinuora. Maaliin tullessa Pekka Vanninen oli tehnyt lähes kuuden minuutin eron hopeamitalisti Pekka Kuvajaan. Tauno Kirves ohitti lopussa Veikko Kososen ottaen SM-pronssia. Eero Rautiola teki tasaisen hiihdon nousten 5:ksi ennen Savonrannan Kalevi Monosta, joka ohitti loppupuoliskolla Ounasvaaran Hiihtoseuran Martti Remeksen.[4]

Miehet 3 × 10 kilometriä, viesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Joukkue Kilpailijat Aika
1 Lahden Hiihtoseura Reino Paakkari
Tapio Mäkelä
Lauri Silvennoinen
2.09,03
2 Jämsänkosken Ilves Juho Valtonen
Arvo Äyräntö
Pekka Kuvaja
2.10,21
3 Tainionkosken Urheilijat
V.Ovaska
August Kiuru
2.10,21

Lauantaina 20. maaliskuuta kisattiin Outokummussa SM-kisojen miesten 3 x 10 km:n viesti. Osaa ottavia joukkueita oli 15. Ensimmäiseltä osuudelta kärjessä saapui vaihtoon Jämsänkosken Valtonen yli minuutin etumatkalla seuraavaan eli Kuopion Poliisi-Urheilijoiden Matti Lähde. Seuraavaan vaihtoon Jämsänkosken Äyräntö tuli kärjessä, vaikka Lahden Mäkelä jo uhkaavasti lähestyi Jämsänkoskea. Kolmantena tuli lähes kaksi minuuttia Lahdesta Vehkalahden Veikot. Ankkuriosuudella Silvennoinen vei Lahden jälleen mestariksi. Hopeasta oli tiukka taisto, sillä Tainionkosken Kiuru lähestyi Jämsänkosken Kuvajaa niin, että ero Kuvajan hyväksi oli maalissa vain puoli metriä. Seuraaville sijoille viestissä tulivat Vehkalahden Veikot neljäntenä, IK Örnen viidentenä ja Warkauden Urheilijat kuudentena.[5]

Naiset 10 kilometriä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kilpailija Seura Aika
1 Kerttu Pehkonen Warkauden Urheilijat 42.03
2 Siiri Rantanen Joensuun Kataja 42.24
3 Tyyne Wideman Mäntän Valo 43.14
4 Heli Kilpivirta Sieppijärven Sisu 43.28
5 Anna-Liisa Vallenius Valkeakosken Haka 44.27
6 Tyyne Tikkanen Kuopion Kisa-Veikot 45.01

Sunnuntaina 21. maaliskuuta kisattiin Outokummussa SM-kisojen naisten 10 kilometriä. Ehdoton ennakkosuosikki Varkauden Kerttu Pehkonen otti 21 sekunnin voiton Joensuun Siiri Rantasesta, joka puolestaan voitti 50 sekunnilla Mäntän Tyyne Widemanin. Pohjoisen nainen, Kolarin Sieppijärveltä kotoisin oleva Heli Kilpivirta puolestaan hävisi 14 sekuntia Widemanille.[6]

Mäkihyppy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kilpailija Seura Pisteet Hyppyjen pituudet
1 Matti Pietikäinen Puijon Hiihtäjät 73,9 42,0 - 42,5
2 Leo Laakso Lahden Hiihtoseura 71,1 40,5 - 39,5
3 Aatto Pietikäinen Puijon Hiihtäjät 70,4 37,0 - 40,0
4 Veikko Salmenranta Lahden Hiihtoseura 70,2 40,0 - 41,5
5 Pauli Vainio Myllykosken Kilpa-Veikot 69,8 41,0 - 42,0
6 Lasse Johansson Kouvolan Hiihtoseura 69,5 39,5 - 41,0

Kilpailut käytiin Puijon mäessä yhdellä päivällä olosuhteiden vuoksi lykättynä maanantaina 15. maaliskuuta. Kisaan osallistui kaikkiaan 47 mäkimiestä. Puijon mäkimonttuun oli tullut noin 1 000 katsojaa. Ensimmäisen kierroksen jälkeen kärki oli Puijon Matti Pietikäinen, Lahden Laakso, Myllykosken Vainio, Lahden Salmenranta, ja Puijon Aatto Pietikäinen. Toisella kierroksella Matti Pietikäisen onnistui säilyttää johtonsa Lahden Laaksoon. Lahtelainen olympiakävijä Eero Rajala ei ollut mukana kisassa. Aatto Pietikäinen paransi toisella hypyllä nousten SM-pronssille. Näin St. Moritzin kävijät eli Pietikäisen veljekset ja Laakso pitivät pintansa. Salmenranta piti toisella hypyllä 4. sijansa. Kouvolan Lasse Johansson nosti sijoituksensa 6:ksi toisella hyvällä hypyllä. Muita uusia nimiä olivat Karihaaran Karun Toivo Laurén sijoittuessaan 9:ksi, Suolahden Urheilijoiden Erkki Kumpunen 10. ja Tainionkosken Urheilijoiden Pentti Ryöppy 11.[7]

Yhdistetty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kilpailija Seura Pisteet Hiihto ja mäenlasku
1 Martti Huhtala Ounasvaaran Hiihtoseura 431,65 234,0 + 197,65
2 Pauli Salonen Lahden Hiihtoseura 429,60 240,0 +189,6
3 Olavi Sihvonen Vuoksenniskan Urheilijat 413,45 240,0 + 175,7
4 Pentti Ryöppy Tainionkosken Urheilijat 401,85 237,0 + 170,8
5 Aulis Tolsa Jyväskylän Hiihtoseura 398,95 219,0 + 179,95
6 Heikki Hasu Myllykosken Kilpa-Veikot 395,85 204,0 + 191,85

Lauantaina 13. maaliskuuta hiihdetyn osan jälkeeen kisaa johti Lahden Salonen ennen Ounasvaaran Huhtalaa. Seuraavina olivat Jyväskylän Tolsa, Vuoksenniskan Sihvonen ja Myllykosken Hasu. Mäkiosuuta jouduttiin lykkäämään huonon sään vuoksi vuorokaudella eli kisa käytiin maanantaina 15. maaliskuta. Pääkamppailu Suomen mestarudesta käytiin Salosen ja Huhtalan välillä, sillä muihin oli niin suuri piste-ero hiihto-osuuden jälkeen. Ounasvaaran Huhtala voitti kisan selvästi ennen Lahden Salosta. Vuoksenniskan Sihvonen nousi mäkiosuudella SM-pronssille. Mäkiosuuden paras oli Tainionkosken Ryöppy, joka nousi hiihdon 8. sijalta 4:ksi. Muista nimistä kokenut Lahden Kalervo Kaplas saavutti 9. sijan. Kilpailun siirtämisen vuoksi joutui neljä miestä palaamaan ennen mäkiosuutta kotiin. Näin kilpailun suoritti loppuun 16 miestä.[7]



Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eljanko, Harri & Kirjavainen, Jussi: Suomen hiihdon historia 1886–1968. WSOY, 1969.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eljanko & Kirjavainen, 1969, s. 212
  2. Eero Rautiola pikahiihdon Suomen mestari. Helsingin Sanomat, 14.3.1948, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 28.4.2024.
  3. Odotettuja voittajia toisena kilpailupäivänä. Helsingin Sanomat, 22.3.1948, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 28.4.2024.
  4. Pekka Vanninen jälleen 50 km:n hiihtomestari - Kuvaja toinen ja Kirves kolmas. Helsingin Sanomat, 15.3.1948, s. 3, 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 28.4.2024.
  5. LHS uudisti viestimestaruutensa. Helsingin Sanomat, 22.3.1948, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 28.4.2024.
  6. Kerttu Pehkonen jälleen mestari. Helsingin Sanomat, 22.3.1948, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 28.4.2024.
  7. a b Matti Pietikäinen ja Huhtala mestareiksi eilen Kuopiossa. Helsingin Sanomat, 16.3.1948, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 28.4.2024.