Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1949

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut toivat vuonna 1949 esille uusia voittajia. Ensimmäisiin mestaruuksiinsa ylsivät Tauno Sipilä, Viljo Vellonen ja Tyyne Wideman, joka onnistui kukistamaan suomalaista naishiihtoa hallinneen Kerttu Pehkosen.[1]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet 15 kilometriä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kilpailija Seura Aika
1 Viljo Vellonen Savonlinnan Hiihtoseura 52.34
2 Paavo Lonkila Kiuruveden Jänne 53.53
3 August Kiuru Tainionkosken Urheilijat 54.26
4 Tauno Sipilä Pylkönmäen Yritys 54.36
5 Juho Valtonen Jämsänkosken Ilves 55.27
6 Tapio Mäkelä Lahden Hiihtoseura 55.39

Kolmantena kilpailupäivänä lauantaina 19. helmikuuta kisattiin Kuusankoskella SM-kisojen miesten 15 kilometriä. Ilmoittautuneita oli 215, joista lähti ladulla 160 ja maalin saapui 138. Yleisöä oli kilpailuja seuraamassa 3 000 katsojaa. Kilpailutilanteessa ladulla oli jääkeli. Puolimatkassa johdon oli ottanut Savonlinnan Viljo Vellonen, peräti minuutilla. Seuraavina olivat Kiuruveden Lonkila, Tainionkosken Kiuru ja Pylkönmäen Sipilä 10 sekunnin sisällä. Maaliin tultaessa Vellonen oli lisännyt vain johtoaan ennen Lonkilaa ja Kiurua.[2]

Miehet 30 kilometriä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kilpailija Seura Aika
1 Tauno Sipilä Pylkönmäen Yrittävä 1.59.54
2 Veikko Perälä Liikkalan Vauhti 2.00.36
3 Tauno Kirves Mäntän Urheilijat 2.01.41
4 Reino Kallio Vehkalahden Veikot 2.01.42
5 Valle Goman Kuivaniemen Yritys 2.02.42
6 Eero Kolehmainen Anttolan Urheilijat 2.03.25

Torstaina 17. helmikuuta, ensimmäisenä kilpailupäivänä, kisattiin Kuusankoskella SM-kisojen miesten 30 kilometriä. Kisahetkellä vallitsi nollan tuntumassa ollut lämpötila ja ladulla oli märkä vesikeli. Kisaan 88 ilmoittuneesta lähti matkaan 67 hiihtäjää. Edellisen vuoden mestari August Kiuru keskeytti jo kisan alkuvaiheessa. Puolimatkassa kärkeen oli noussut Pylkönmäen Tauno Sipilä seuraavina Karhulan Katajaisten Erkki Valkeapää 51 sekuntia jäljessä ja edelleen Liikkalan Perälä, Mäntän Kirves ja Kuivaniemen Goman. Maaliin tultaessa Sipilä oli säilyttänyt johtoaseman, mutta Valkeapää oli joutunut antamaan periksi muiden säilyttäessä entiset asemansa. Näin Sipilän jäljessä seuraaviksi sijoittuivat Perälä, Kirves ja jälkimmäisellä matkan puoliskolla asemiaan parantanut Vehkalahden Kallio. Valkeapää putosi lopussa 7:ksi.[3]

Miehet 50 kilometriä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kilpailija Seura Aika
1 Pekka Vanninen Mäntän Urheilijat 3.05.43
2 Pekka Kuvaja Jämsänkosken Ilves 3.06.05
3 August Kiuru Tainionkosken Urheilijat 3.07.35
4 Tauno Karvanen Längelmäen Urheilijat 3.13.43
5 Reino Kallio Vehkalahden Veikot 3.15.11
6 Veikko Kosonen Valkeakosken Haka 3.17.22

Viimeisenä kilpailupäivänä sunnuntaina 20. helmikuuta kisattiin Kouvolassa Palomäen alueella SM-kisojen miesten 50 kilometriä. Ilmoittautuneista jäi pois 21. Mäntän Pekka Vanninen otti heti alusta lähtien johdon. Puolimatkassa toisena oli Tainionkosken Kiuru minuutin jäljessä Vannista Vannisen ajettua hänet kiinni. Jämsänkosken Kuvaja nousi puolimatkassa 3:ksi reilun kaksi minuuttia Vannisesta jääneenä. Tultaessa 30 km:in kärkipaikat olivat selvät niin, että maaliin tultaessa sijoitukset eivät enää vaihdelleet. Pekka Vanniselle 50 km:n mestaruus oli viides, ja Pekka Kuvaja uusi SM-hopealla edellisen vuoden sijoituksensa.[4]

Miehet 3 × 10 kilometriä, viesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Joukkue Kilpailijat Aika
1 Jämsänkosken Ilves Pekka Kuvaja
Arvo Äyräntö
Juho Valtonen
1.43,07
2 Ounasvaaran Hiihtoseura Tauno Honkanen
Pauli Honkanen
Eero Naapuri
1.43,45
3 Tainionkosken Urheilijat L.Veteli
V.Ovaska
August Kiuru
1.44,17

Perjantaina 19. helmikuuta kisattiin Kuusankoskella SM-kisojen miesten 3 x 10 km:n viesti. Osaa ottavia joukkueita oli 28. Ensimmäiseltä osuudelta kärjessä saapui vaihtoon Jämsänkosken Kuvaja perässään Ounasvaaran Tauno Honkanen. Puoli minuuttia kärkikaksikosta saapuivat vaihtoon Jyväskylän Hiihtoseuran Oskari Rouvinen ja Tainionkosken Veteli. Toiseen vaihtoon tultaessa Jämsänkosken Äyräntö tuli kärjessä ennen Ounasvaaran Pauli Honkasta. Heidän jälkeensä puoli minuuttia myöhemmin vaihtoon saapui Sonkajärven Tauno Oikarinen ja puoli minuuttia Oikarisesta Tainionkosken Ovaska. Ankkuriosuudella Jämsänkosken Valtonen jätti Ounasvaaran Naapuria yli puoli minuuttia ottaen näin ensimmäisen viestimestaruuden Jämsänkoskelle. Tainionkosken Kiuru nosti seuransa pronssille. Seuraaville sijoille tulivat Lahden Hiihtoseura, jonka ankkuri Tapio Mäkelä hiihti hyvin, Sonkajärven Pahka ja Kiuruveden Jänne.[5]

Naiset 10 kilometriä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kilpailija Aika
1 Tyyne Wideman Mäntän Valo 40.38
2 Kerttu Pehkonen Warkauden Urheilijat 41.05
3 Heli Kilpivirta Ounasvaaran Hiihtoseura 41.33
4 Tyyne Tikkanen Kuopion Kisaveikot 43.25
5 Anna-Liisa Vallenius Valkeakosken Haka 43.30
6 Martta Mänty Ounasvaaran Hiihtoseura 43.30

Sunnuntaina 20. helmikuuta kisattiin Kuusankoskella SM-kisojen naisten 10 kilometriä. Ilmoittautuneita oli 43 naishiihtäjää, joista 31 lähti matkaan ja viisi keskeytti eli maalin hiihti 26 naishiihtäjää. Puolimatkassa johtoa piti Mäntän Tyyne Wideman ennen Ounasvaaran Kilpivirtaa ja Varkauden Pehkosta. Maalissa Widemanin aika oli lähes puoli minuutia nopeampi kuin Pehkosella, joka tuli toiseksi ennen Kilpivirtaa. Pehkoselle tappio oli uran toinen. Kisassa oli mukana myös 1950-luvulla Suomen naishiihdon kärkeen nousseita, kuten Lydia Wideman 8., Mirja Hietamies 12., Maire Hahl 13., Sirkka Polkunen 14. ja Eva Hög 17..[6]

Mäkihyppy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kilpailija Seura Pisteet Hyppyjen pituudet
1 Rafael Viljamaa Lahden Hiihtoseura 74,7 44,0 - 42,0
2 Olavi Kuronen Puijon Hiihtäjät 73,5 44,5 - 42,0
3 Pentti Heino Lahden Hiihtoseura 71,6 41,5 - 40,5
4 Lasse Johansson Kouvolan Hiihtoseura 71,6 40,5 - 40,0
5 Lippo Lemmetyinen Nokian Urheilijat 71,4 41,5 - 43,0
6 O.Tuominen Virolahden Sampo 71,1 43,0 - 42,5

Kilpailut käytiin Kouvolan mäessä viimeisenä kilpailupäivänä 20. helmikuuta. Kisaan osallistui kaikkiaan 72 mäkimiestä. Kouvolan mäkimonttuun oli tullut noin 12 000 katsojaa. Ensimmäisen kierroksen jälkeen kärki oli Lahden Viljamaa, Puijon Kuronen, Kouvolan Johansson, Lahden Heino, Utin Hiihtoseuran Seppälä ja Puijon Aatto Pietikäinen. Näistä Viljamaa ja Kuronen olivat ensimmäisessä hypýssä omilla metriluvuillaan säilyttäen asemansa toisellakin kierroksella. [7]

Yhdistetty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kilpailija Seura Pisteet Hiihto ja mäenlasku
1 Heikki Hasu Myllykosken Kilpa-Veikot 425,8 236,4 + 189,4
2 Pauli Salonen Lahden Hiihtoseura 417,73 237,73 + 181,0
3 Mikko Meriläinen Sotkamon Jymy 415,7 240,0 + 175,7
4 Martti Huhtala Ounasvaaran Hiihtoseura 407,8 237,0 + 170,8
5 E.Pietikäinen Kotkan Into 401,5
6 Pentti Ryöppy Tainionkosken Urheilijat 398,22 214,12 + 184,1

Sotkamon Meriläinen johti kisaa niukasti ennen Lahden Salosta ja Myllykosken Hasua hiihto-osuuden jälkeen. Hasu ohittikin mäkiosuudella Meriläisen ja Salosen. Kokenut olympiamitalisti Huhtala sijoittui 4:ksi. Mäenlaskun paras oli Utin Seppälä, joka mäkivoitolla nosti itsensä sijalta 20 aina 9:ksi. Muista tunnetuista nimistä Sotkamon Jymyn Onni Palaste oli 14.[8]



Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eljanko, Harri & Kirjavainen, Jussi: Suomen hiihdon historia 1886–1968. WSOY, 1969.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eljanko & Kirjavainen, 1969, s. 216
  2. Tapio Mäkelälle pikahiihdon SM. Helsingin Sanomat, 15.3.1952, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 2.4.2024.
  3. Yllätysten sarja SM-hiihtojen 30 km:llä. Helsingin Sanomat, 18.2.1949, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.4.2024.
  4. Pekka Vanninen Suomen mestaruushiihtojen 50 km:n sankari. Helsingin Sanomat, 21.2.1949, s. 3, 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.4.2024.
  5. Hurjia kamppailuja hiihdon SM-viestissä. Helsingin Sanomat, 19.2.1949, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.4.2024.
  6. Kerttu hävisi - Tyyne Videman mestari. Helsingin Sanomat, 21.2.1949, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.4.2024.
  7. Lahden mäkihegemonia kukistui. Helsingin Sanomat, 21.2.1949, s. 7. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.4.2024.
  8. Hasu voitti yhdistetyn mestaruuden - Seppälä mäessä paras. Helsingin Sanomat, 20.2.1949, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 27.4.2024.