Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1952

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut käytiin vuonna 1952 Jyväskylässä 14.-16. maaliskuuta järjestäjinään Jyväskylän Hiihtoseura ja Lohikosken Lohi.[1] [2]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet 15 kilometriä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kilpailija Seura Aika
1 Tapio Mäkelä Lahden Hiihtoseura 49.01
2 Heikki Hasu Myllykosken Kilpa-Veikot 49.23
3 Paavo Lonkila Kiuruveden Jänne 49.28
4 August Kiuru Tainionkosken Urheilijat 49.32
5 Tauno Sipilä Pylkönmäen Yritys 49.39
6 Urpo Korhonen Jämsänkosken Ilves 49.39

Perjantaina 14. maaliskuuta kisattiin Jyväskylässä SM-kisojen miesten 15 kilometriä. Puolimatkassa johdon oli ottanut Lahden Mäkelä, josta Hasu oli jäänyt 18, Kiuru 22, Lonkila ja Sipilä 26 sekuntia. Kolme kilometriä ennen maalia Lonkila oli noussut johtoon ennen Mäkelää ja Hasua. Kisan viimeisellä tasaisella osuudella Mäkelä ja Hasu ohittivat Lonkilan, joka jäi voittaja-Mäkelästä 27 sekuntia.[3]

Miehet 50 kilometriä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kilpailija Seura Aika
1 Viljo Vellonen Savonlinnan Hiihtoseura 3.02.04
2 August Kiuru Tainionkosken Urheilijat 3.03.54
3 Väinö Karkia Savitaipaleen Urheilijat 3.33.17
4 Eero Naapuri Kainuun Ärjy 3.06.25
5 Uuno Kotala Kemijärven Urheilijat 3.07.32
6 Aarne Jalkanen Ounasvaaran Hiihtoseura 3.07.45

Lauantaina 15. maaliskuuta kisattiin Jyväskylässä SM-kisojen miesten 50 kilometriä kahtena 25 kilometrin lenkkinä. Kilpailuaikana vallitsi lumisade. Tultaessa puolimatkaan johdon oli ottanut Savonrannan Kalevi Mononen 1.10 minuutin etumatkalla Kiuruun. Karkia oli jääänyt Kiurusta kaksi sekuntia ja Vellonen Kiurusta 20 sekuntia. Vellonen tuli kärkinimistä ensimmäisenä maaliin, ja hänen aikansa säilytti johtoaseman. Väliaikatiedot olivat kertoneet Monosen edenneen edelleen johtoasemassa, mutta Mononen keskeytti 42,5 kilometrin kohdalla. Lisäksi Kiuru joutui viimeisellä 10 kilometrillä kolariin, jossa hän törmäsi kilpaladulla liikkuneisiin katsojiin. Sen seurauksena Kiurun molemmat sauvat katkesivat menettäen näin aikaa voittotaistelussa. Vellosen voitto tuli lopulta 1.50 minuutilla ennen Kiurua, josta Karkia hävisi 13 sekuntia.[4]

Miehet 3 × 10 kilometriä, viesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Joukkue Kilpailijat Aika
1 Sonkajärven Pahka Eljas Koistinen
Kauko Oikarinen
Toivo Oikarinen
1.40.31
2 Jämsänkosken Ilves R.Korhonen
Veini Kontinen
Urpo Korhonen
1.41.30
3 Myllykosken Kilpa-Veikot T.Kirves
Arvo Viitanen
Heikki Hasu
1.41.44

Miesten viesti käytiin sunnuntaina 16. maaliskuuta 12 joukkueen voimin. Lähtöpaikkana Jyväskylässä oli Tuomiojärven jää. Ensimmäiseltä osuudelta kärjessä vaihtoon saapuivat Ilomantsin Urheilijain Talviainen ja Sonkajärven Koistinen. Toisessa vaihdossa Sonkajärven Oikarinen oli venyttänyt johdon 1.5 minuuttiin toisena vaihtoon tulleeseen Savitaipaleen Urheilijoihin. Sonkajärven voitto oli lopulta 59 sekuntia ennen toiseksi noussutta Jämsänkosken Korhosta. Kolmanneksi nousi Myllykoski, jonka ankkuri Hasu nosti seuransa kudenelta sijalta pronsille. Myllykosken jälkeen sijoittuivat Kotkan Into, Savitaipaleen Urheilijat ja Ilomantsin Urheilijat.[5]

Naiset 10 kilometriä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kilpailija Seura Aika
1 Lydia Wideman Tampereen Hiihtoseura 35.57
2 Siiri Rantanen Lahden Hiihtoseura 37.37
3 Mirja Hietamies Lemin Eskot 38.41
4 Eva Hög Pedersöre Pojkarna 38.50
5 Hilja Pakarinen Savonrannan Urheilijat 38.51
6 Maire Saloranta Merrasjärven Metsot 39.33

Lauantaina 15. maaliskuuta kisattiin Jyväskylässä SM-kisojen naisten 10 kilometriä. Oslon talviolympialaisten kolme parasta eli Wideman, Hietamies ja Rantanen, osoittivat paremmuutensa. Heistä erityisesti Wideman osoitti erinomaista kuntoa voittaen Rantasen lähes kahdella minuutilla. Muista naisista Pedersören Eva Hög voitti sekuntitaistossa tuntemattomamman Hilja Pakarisen. [6]

Naiset 3 × 5 kilometriä, viesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Joukkue Kilpailijat Aika
1 Lahden Hiihtoseura Kaarina Manninen
Suoma Ilves
Siiri Rantanen
1.01.52
2 Virolahden Sampo Raija Pekonmäki
Ilmi Kummelus
Raija Malmi
1.01.57
3 Ylämaan Pyrkijät Liisa Rumpu
Helvi Rumpu
Sanna Kiero
1.02.13

Naisten viesti käytiin sunnuntaina 16. maaliskuuta 11 joukkueen voimin. Ensimmäiseltä osuudelta vaihtoon saapui selvässä johdossa Lahden Manninen ennen Ylämaan Liisa Rumpua ja Vihtavuoren Pamauksen olympiameloja Sylvi Saimoa. Toisessa vaihdossa johdon oli ottanut Ylämaan Helvi Rumpu 19 sekunnin johdon ennen Lahden Ilvestä ja Virolahden Kummelusta. Ankkuriosuudella Lahden Siiri Rantanen nosti joukkueensa Suomen mestaruuteen parhaalla ajalla ennen Virolahtea ja Ylämaata. Ankkuriosudella toiseksi parhaan ajan teki Vihtavuoren Sirkka Polkunen. Mitalistien jälkeen sijoittuivat Jämsänkosken Ilves, Vihtavuoren Pamaus ja Valkealan Roima.[7]

Mäkihyppy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kilpailija Seura Pisteet Hyppyjen pituudet
1 Pentti Uotinen Lahden Hiihtoseura 205,4 46,5 - 44,5
2 Aulis Kallakorpi Kuusankosken Urheiluseura 196,8 53,0 - 54,0
3 Unto Oksanen Kouvolan Hiihtoseura 195,9 47,5 - 43,5
4 Matti Kaakkolahti Jyväskylän Hiihtoseura 195,4 44,0 - 40,0
5 Pentti Heino Lahden Hiihtoseura 195,0 44,0 - 42,5
6 Lasse Johansson Kouvolan Hiihtoseura 194,9 43,0 - 41,0

Mäenlasku jouduttiin käymään sunnuntaina 16. maaliskuuta Jyväskylässä kovassa sivutuulessa. Hyppyjen pituuksia joudutiin tällöin rajoittamaan. Ensimmäisen kierroksen jälkeen järjestys oli Lahden Uotinen. Kuusankosken Kallakorpi, Kouvolan Oksanen. Toisella kierroksella Uotinen hyppäsi vähemän kuin ensimmäisellä, mutta hyppy riitti mestaruuteen.[8]

Yhdistetty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kilpailija Seura Pisteet Hiihto ja mäenlasku
1 Heikki Hasu Myllykosken Kilpa-Veikot 438,9 240,0 + 198,9
2 Eeti Nieminen Nokian Urheilijat 423,15 219,85 + 203,3
3 Paavo Korhonen Joutsenon Kullervo 420,41 225,21 + 195,2
4 Aulis Sipponen Jämsänkosken Ilves 420,25 226,85 + 193,4
5 Mikko Meriläinen Sotkamon Jymy 407,72 228,42 + 179,3
6 Erkki Lyijynen Valkeakosken Haka 406,10 228,5 + 177,6

Yhdistetyn mäenlaskun alkaessa oli Heikki Hasu ottanut selvän johdon eli yli 2,5 minuutin erolla toiseksi tulleeseen yhdistetyn hiihtäjään Erkki Lyijyseen eli pisteissä 11,5. Seuraavina Hasun ja Korhosen jälkeen hiihto-osuudella olivat Mikko Meriläinen, Aulis Sipponen ja Paavo Korhonen. Mäkiosuudella Hasu piti kärkipaikkansa. Parhaana nousijana mäkiosuudella oli Eeti Nieminen.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eljanko, Harri & Kirjavainen, Jussi: Suomen hiihdon historia 1886–1968. WSOY, 1969.
  • Jussila, Pentti: Suomen Hiihto. Otava, 1998.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eljanko & Kirjavainen, 1969, s. 231
  2. Järjestelystä täysi kymppi - palkinnoistakin. Helsingin Sanomat, 17.3.1952, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 8.4.2024.
  3. Tapio Mäkelälle pikahiihdon SM. Helsingin Sanomat, 15.3.1952, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 2.4.2024.
  4. Viljo Vellonen valloitti 50 km:n SM:n. Helsingin Sanomat, 16.3.1952, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 2.4.2024.
  5. Sonkajärvi nujersi jälleen "suuret" SM-viestissä. Helsingin Sanomat, 17.3.1952, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 8.4.2024.
  6. Olympiakolmikko edelleen kärjessä. Helsingin Sanomat, 16.3.1952, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 2.4.2024.
  7. Siiri Rantanen ratkaisi LHS:n ankkurina naisten viestin voiton. Helsingin Sanomat, 17.3.1952, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 8.4.2024.
  8. Hyppäjät kamppailivat ankarassa sivutuulessa. Helsingin Sanomat, 17.3.1952, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 8.4.2024.
  9. Yhdistetyn tulokset. Helsingin Sanomat, 16.3.1952, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 2.4.2024.