Herkkusieni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Herkkusieni
ChampignonMushroom.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Sienet FungiAitotumalliset Eucarya
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Helttasienet Agaricales
Heimo: Agaricaceae
Suku: Herkkusienet Agaricus
Laji: bisporus
Kaksiosainen nimi
Agaricus bisporus
(J. E. Lange) Pilát[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Herkkusieni Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Herkkusieni Commonsissa

Herkkusieni (Agaricus bisporus) on maailman viljellyin sieni, jota on viljelty Ranskassa jo 1700-luvulta saakka. Suomessa viljely aloitettiin 1940-luvulla. Villinä herkkusieni kasvaa Etelä-Euroopassa. Herkkusieni on tuoreena kiinteä ja sen malto on vaaleaa. Vanhetessaan herkkusienen heltat aukeavat ja niiden väri tummuu. Eri herkkusienilajien määritys on usein vaikeaa.

Maultaan herkkusieni on mieto ja hieman pähkinämäinen. Herkkusieni sopii monenlaiseen ruoanlaittoon.

Herkkusienten viljely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herkkusienet viljellään useimmiten kompostialustalla, jossa on lisäksi ravinteita ja mm. kipsiä. Valmiit kompostialustat ympätään eli niihin siirretään yleensä viljan jyvissä kasvatettua sienirihmastoa. Tässä rihmaston kasvuvaiheessa sopiva lämpötila on 24–26 astetta ja ilmankosteus 85–90 %. Valaistusta ei tarvita.

Kun idätysvaihe (15–18 vrk) on ohi, alusta jäähdytetään vegetatiivisen kasvun pysäyttämiseksi ja sienten muodostumisen käynnistämiseksi. Sienet poimitaan lakkien läpimitan ollessa 2–3 cm. Ensimmäisen parin päivän satojakson jälkeen tulee viikon kuluttua uusi sato, joka on yleensä ensimmäistä suurempi. Sienistä kerätään myös kolmas sato.

Nykyisin Suomeen tuotavista herkkusienistä merkittävä osa tuodaan muualta, kuten esimerkiksi Liettuasta muun muassa halvempien tuotantokustannusten vuoksi. Herkkusienien viljely on samankaltaista tarkoin valvottua tuotantoprosessia kaikille Suomessa myytäville herkkusienille. Lämpötila, puhtaus ja ilmankosteus ovat tarkoin säädeltyjä tekijöitä kasvatushuoneissa, joihin ei saa päästä kasvatukseen kuulumattomia bakteereja tai homeitiöitä.

Herkkusieni ruoanvalmistuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herkkusienet säilyvät parhaiten +2–+5 asteen lämpötilassa. Paperipussi suojaa haihtumiselta.

Ruskeissa herkkusienissä on suurempi kuiva-ainepitoisuus, joten ne menettävät vähemmän painostaan ruoanlaitossa. Herkkusieniä voi käyttää sellaisenaan salaateissa sekä kypsennettynä mm. keitoissa, padoissa, kastikkeissa ja wokeissa.

Herkkusieni on ravintoarvoltaan vähäenerginen, mutta sisältää monipuolisesti kivennäisaineita.

ravintotekijä määrä / 100 g[2] muuta
energiaa 67 kJ / 16 kcal
hiilihydraatteja 0,3 g (imeytyvien osuus)
proteiinia 2,1 g
rasvaa 0,3 g monityydyttymättömiä 0,2 g
kaliumia 364 mg n. 10 % päivän saantisuosituksesta
magnesiumia 10 mg
fosforia 98 mg n. 16 % päivän saantisuosituksesta
K-vitamiinia 0,30 µg
riboflaviinia (B2) 0,42 mg n. 25 % päivän saantisuosituksesta
tiamiinia (B1) 0,10 mg
kuitua (liukenematon) 2,3 mg

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 1.9.2008
  2. Ravintoarvot / 100 g Fineli. Viitattu 14.4.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]