Hepokatit
Sivulta puuttuu | Hepokatit | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||
| Lehtohepokatti (Tettigonia viridissima) | ||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Alaheimot | ||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
 Hepokatit Wikispeciesissä |
Hepokatit (Tettigoniidae) on heimo, johon kuuluu keskikokoisia tai suurehkoja hyppiviä hyönteisiä. Hepokattien heimoon kuuluu yli 6 400 lajia. Hepokatit eivät ulkonäöstään huolimatta ole kovin läheistä sukua heinäsirkkojen kanssa vaan polveutuvat varhaisemmasta yhteisestä kantamuodosta oikeiden sirkkojen kanssa. Käsiteltäessä ne voivat purra varsin kipeästi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö
Hepokatit ovat yleensä vihreitä. Lajien tuntosarvet ovat yleensä vartaloa pidemmät, millä perusteella ne voi helposti erottaa heinäsirkoista, joiden tuntosarvet ovat aina lyhyet. Hepokatin pitkät takajalat ovat tavallisesti reiden ja säären muodostamassa kolmiomaisessa asennossa, kun heinäsirkat pitävät takajalkojaan supussa siten, että reisi ja sääri ovat tiukasti yhdessä. Monet hepokatit muistuttavat ulkonäöltään kasvien lehtiä.
Hepokattien takaraajat ovat voimakkaat, joilla ne voivat hyppiä pitkiä hyppyjä. Myös hepokattien hyppylihasten kiinnittyminen poikkeaa heinäsirkoista.
Hepokateilla on sekä lennin- että peitinsiivet.
[muokkaa] Levinneisyys
Hepokatit ovat levinneet laajalle maapallolle. Eniten niitä löytyy tropiikista, mutta myös lauhkealta vyöhykkeeltä voi tavata joitain lajeja. Ihmisille hepokatit ovat merkityksettömiä.
[muokkaa] Lisääntyminen
Hepokattinaaraiden takaruumiin kärjessä on tavallisesti suurikokoinen munanasetin. Naaraat munivat yleensä kasvien varsien ja lehtien sisälle tai pinnalle, joskus myös maahan. Hepokatit eivät muni koskaan munakotelon sisään, kuten heinäsirkat.
Nuoret hepokatit ovat siivettömiä, mutta muuten ovat aikuisten yksilöiden kaltaisia. Hepokatit aikuistuvat luotuaan nahkansa 5–10 kertaa, mihin kuluu aikaa parista viikosta useaan kuukauteen.
[muokkaa] Käyttäytyminen
Hepokateista useimmat ovat kokonaan tai osittain yöeläjiä.
Lähes kaikki koiraat pystyvät ääntelemään hankaamalla oikean etusiiven takareunaa vasemmassa etusiivessä olevaa hammasriviä vasten. Hepokattien ääntely on erittäin korkeaa ja koostuu pääasiassa ultraäänistä. Joidenkin lajien ääntely on kokonaan ihmisten kuuloalueella, toisten kokonaan sen yläpuolella. Eräiden lajien yksilöt pystyvät synkronoimaan laulunsa, joten syntyy huomattavia "laulukuoroja".
[muokkaa] Ruokavalio
Hepokatit syövät ravinnokseen kasveja tai pieniä eläimiä. Useimmat lajit kumpiakin. Eläimistä hepokatit voivat syödä toisia hyönteisiä, etanoita tai jopa selkärankaisia, kuten pieniä liskoja tai käärmeitä.
[muokkaa] Suomessa tavattavia lajeja
Suomessa tavattavia Tettigoniidae -heimon lajeja ovat
- Alaheimo Decticinae
- Decticus verrucivorus – niittyhepokatti
- Metrioptera brachyptera – kanervatöpökatti
- Metrioptera roeselii – heinätöpökatti
- Pholidoptera griseoaptera – pensashepokatti
- Platycleis albopunctata – paahdehepokatti (uhanalainen)
- Alaheimo Conocephalinae
- Conocephalus dorsalis – kaislahepokatti
- Alaheimo Tettigoniinae
- Tettigonia cantans – idänhepokatti
- Tettigonia viridissima – lehtohepokatti
[muokkaa] Lähteet
- Eläinten maailma, s. 325. Otava, 1977. ISBN 951-1-01065-4.
- Lajiluettelo Suomen heinäsirkoista ja hepokateista
- Tettigoniidae
- ITIS: Tettigoniidae (englanniksi)
