Heinätöpökatti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Heinätöpökatti
Metrioptera.roeseli.031.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Suorasiipiset Orthoptera
Alalahko: Ensifera
Yläheimo: Tettigonioidea
Heimo: Hepokatit Tettigoniidae
Suku: Metrioptera
Laji: roeselii
Kaksiosainen nimi
Metrioptera roeselii
(Hagenbach, 1822)
Katso myös
 Commons-logo.svg Heinätöpökatti Commonsissa

Heinätöpökatti, aikaisemmilta nimiltään ruskeatöpökatti ja ruskotöpökatti[1], (Metrioptera roeselii) on muun muassa Suomessa tavattava hepokattilaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinätöpökatti on keskikokoinen, väritykseltään kellan- tai vihertävänruskea, kirjava hepokattilaji. Keskiruumiin sivuilla on nähtävissä vaalea, U-kirjaimen muotoinen kuvio ja takaruumiin yläreunoissa mustat pitkittäisjuovat. Takaruumiin tyviosan sivuilla on usein kirkkaan kellanvihreää väriä. Siivet ylettyvät aikuisella yksilöllä takaruumiin puoleenväliin, mutta joskus harvoin voidaan tavata pitkäsiipisiä yksilöitä. Tuntosarvet ovat hepokateille tyypilliseen tapaan pitkät ja ohuet. Naaraan munanasetin on lyhyt ja kaartuu voimakkaasti ylöspäin. Koiraan perälisäkkeet ovat pituuteensa nähden ohuet ja niiden kärkiosassa on sisäänpäin osoittava hakanen. Ruumiin pituus on koiraalla 14–17 mm ja naaraalla 15–20 mm.[1][2]

Yleisväriltään heinätöpökatti on tavallisesti vaaleampi kuin sukulaisensa kanervatöpökatti, mutta tämä ei yksin riitä erottamaan lajeja toisistaan.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinätöpökatti on Etelä- ja Keski-Suomessa erittäin yleinen ja esiintymisen pohjoisraja kulkee luultavasti jossakin Etelä-Lapin alueella. Ahvenanmaalta on vain vanhoja havaintoja eikä lajin tiedetä esiintyvän siellä. Euroopassa laji on pohjoisosia lukuunottamatta laajalle levinnyt ja idässä levinneisyysalue ulottuu Uralille ja Keski-Aasiaan. Ruotsissa lajia tavataan vain pienellä alueella ja Norjasta se puuttuu kokonaan. Lisäksi se on levinnyt vieraslajina Pohjois-Amerikan itäosiin.[1]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinätöpökatti elää kosteilla niityillä, heinikkoisilla tien- ja pellonpientareilla ja muilla paikoilla joilla on korkeaa kasvillisuutta. Kuivilla kedoilla sitä tavataan vain jos alueella on myös kosteampaa ympäristöä. Sopivalla paikalla yksilömäärä voi olla huomattavan suuri. Töpökatit ovat päiväaktiivisia ja niiden ääntely on hyvin korkeaa ja tasaista, sähkövirtaa muistuttavaa sirinää, jossa on satunnaisesti lyhyitä taukoja. Koiraat sirittävät kesäpäivinä koko valoisan ajan ja riittävän lämpimällä säällä laulu voi jatkua myös yöllä. Aikuisia yksilöitä tavataan heinäkuun alkupuolelta syys-lokakuun vaihteeseen.[1]

Ravinto muodostuu pääasiassa kasveista.[2] Töpökatit oleskelevat piilotellen kasvillisuuden joukossa ja häirittynä eläimet pudottautuvat ja piiloutuvat. Harvinaisia pitkäsiipisiä yksilöitä lukuunottamatta laji on lentokyvytön. Naaras munii maaperään, missä muna talvehtii yhdestä kahteen kertaan, ilmeisesti syyskauden lämpöisyydestä riippuen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Sami Karjalainen: Suomen heinäsirkat ja hepokatit. Tammi 2009. ISBN 978-951-31-4483-8 s. 82–84, 188
  2. a b http://www.orthoptera.org.uk/account.aspx?ID=16