Henrik Borgström nuorempi
_p187_Henrik_Borgstr%C3%B6m_jun.jpg)
Henrik Borgström nuorempi (8. helmikuuta 1830 Helsinki – 21. toukokuuta 1865 Helsinki)[1] oli suomalainen taloustieteilijä ja pankinjohtaja. Hänen aloitteestaan perustettiin Suomen Hypoteekkiyhdistys sekä Suomen ensimmäinen liikepankki, Suomen Yhdyspankki, jonka ensimmäinen toimitusjohtaja hän oli.[2]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Borgström kuului Borgströmin kauppiassukuun.[2] Hänen vanhempansa olivat kauppaneuvos Henrik Borgström ja Carolina Christina Kjemmer. Borgström nuorempi kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin yksityislyseosta vuonna 1845 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1851 ja maisteriksi 1853 sekä molempain oikeuksien kandidaatiksi 1857.[2][3] Sen jälkeen hän opiskeli kansantaloutta ja pankkitointa Englannissa, Skotlannissa ja Ranskassa.[2][4] Hän työskenteli jonkin aikaa Stockholms Enskilda Bank -pankissa Ruotsissa.[2]
Borgström julkaisi opintojensa tuloksena kaksi tutkimusta, hypoteekkiyhdistystoimintaa käsittelevän Om hypoteksföreningar (1858) sekä rahoitusta ja liikepankkeja käsittelevän Om penningeställningen år 1859 och privatbanker (1859). Niiden mukaan Suomen talouselämä kehittyi hitaasti pääomien niukkuuden vuoksi.[2] Hän esitti, että maksuvälineenä pitäisi käyttää ainoastaan metallirahaa, ja ehdotti yksityispankkien perustamista Suomeen.[4][1] Lisäksi hän ajoi pakkokurssin lakkauttamista.[4] Borgström sovelsi ehdotuksiaan myös käytäntöön: Hän oli keskeisenä henkilönä perustamassa Suomen Hypoteekkiyhdistystä vuonna 1860 ja sekä Suomen Yhdyspankkia vuonna 1862. Borgströmistä tuli Suomen Yhdyspankin ensimmäinen toimitusjohtaja, missä tehtävässä hän jatkoi kuolemaansa asti.[2][1] Hän oli yhdessä isänsä kanssa pankin toiseksi suurin osakas.[2]
Borgströmin kotona järjestettiin huhtikuussa 1861 tilaisuus, kun yleinen mielipide oli joutunut kuohuksiin tammikuun valiokunnan manifestin vuoksi.[4] Hän oli tuolloin yksi valiokunnan koollekutsumisen näkyvistä vastustajista.[1]
Perhe ja kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Borgströmin puolisona oli vuodesta 1858 Selma Katarina af Etholén, jonka isä oli kenraali Gabriel Etholén. Selma kuoli jo seuraavana vuonna. Heille syntyi yksi tytär.[2]
Borgström kuoli tapaturmaisesti vain 35-vuotiaana. Virallisen tiedon mukaan hänen hevosensa kaatui ratsastusretkellä ja hän jäi hevosen alle.[2][4] Toisen version mukaan Borgströmillä oli salainen suhde Kytäjän kartanon emännän Marie Linderin kanssa ja hän loukkaantui vakavasti hypättyään kartanon toisen kerroksen parvekkeelta luullessaan Marien aviomiehen Constantin Linderin yllättäneen heidät yhdessä. Borgström onnistui ratsastamaan karkuun mutta kuoli myöhemmin, väitetysti pudotessaan saamiinsa vammoihin.[5][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Borgström, Henrik hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k Vihola, Teppo: Borgström, Henrik (1830–1865). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 17.2.2003. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Henrik Borgström. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ a b c d e Otavan Iso tietosanakirja, osa 1, p. 1381. Otava 1968.
- ↑ Hedi Vaalisto: Kytäjän ”kirotun” kartanon purkutyöt alkoivat Ilta-Sanomat 27.1.2023. Viitattu 6.2.2024.
| ||||||||||||||
