Hematiitti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Raakahematiittia.

Hematiitti eli verikivi on raudan ja hapen yhdiste (Fe2O3). Sana hematiitti on johdettu kreikan sanasta hemos, joka tarkoittaa verta.

Hematiitin perusväri on teräksenharmaa, mutta rapautuessaan se muuttuu verenpunaiseksi. Rapautunutta, haurasta hematiittia taas käytetään väriaineena. Hematiittiä esiintyy myös tiiviinä ja punaisena. Sen kemiallinen koostumus on sama kuin harmaan hematiitin, mutta niiden kiderakenteet poikkeavat toisistaan.

Esiintyminen ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hematiittia esiintyy yleensä massamaisina kasaumina, pyöreinä muhkuraisina muodostumina tai kapeina levyinä, jotka kasvavat ristiin. Nämä ovat suosittuja keräilijöiden kokoelmissa ja niitä kutsutaan ns. rautaruusuiksi.

Hematiitti on yleinen sedimenttisyntyisten kivien rautamalmi suurissa esiintymissä, joita on mm. Kanadassa, Yhdysvalloissa, Ukrainassa ja Brasiliassa. Magnetiitti ja hematiitti ovat koostumukseltaan hyvin samanlaisia ja ne esiintyvät usein samoilla alueilla, minkä takia hematiittia louhitaan usein myös magnetiitin korvikkeena. Suomen suurimmat hematiittiesiintymät ovat Kolarin ja Kittilän alueilla.

Hematiitista tehdään myös korukiviä. Erityisesti tiiviit ja paremmin iskunkestävät hematiitit hiotaan koruiksi. Ne säilyttävät kiiltonsa pidempään, eivät hapetu ja kestävät paremmin iskuja. Hienoksi jauhettua hematiittipölyä käytetään myös väriaineena.

Hematiitti on varsin yleinen mineraali, mutta metallinhohtoisia tai punaisia rapautumattomia hematiitteja voi olla vaikea löytää suurina kappaleina muualta kuin varsinaisista esiintymistä.

Pseudomorfoosit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hematiitti muodostaa myös usein pseudomorfooseja magnetiitin kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että koostumukseltaan hyvin samanlainen mineraali on kiteytynyt kovaan materiaaliin, esimerkiksi kvartsiin, ja magnetiitin liuetessa pois se jättää kovaan, liukenemattomaan kvartsiin kolon, joka täyttyy hematiitilla. Näin syntyy pseudomorfoottinen kide. Se saattaa olla kidejärjestelmältään sama liuenneen mineraalin kanssa, mutta sen kidehilat eivät mene kohtisuoraan pintojen kanssa. Tällaisia hematiitin muodostamia pseudomorfoottisia kiteitä kutsutaan martiitiksi (ks. kuva). Vaikka martiitti on periaatteessa samaa ainetta kuin hematiitti, se luokitellaan silti omaksi mineraalikseen.

Fysikaalisia ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hematiitin kovuus on 5-6. Viiru on punaruskea tai kirsikan punainen. Kiilto on himmeä tai multamainen, mutta voi myös esiintyä metallinkiiltoisena.

Kuvia hematiitista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Schumann, Walter, 1993: Kivet ja mineraalit. Otava, Keuruu. ISBN: 951-1-10207-9
  • Schumann, Walter, 1989: Jalokivet ja korukivet. Otava, Keuruu. ISBN: 951-1-10837-9
  • Hamilton, Woolley, Bishop; 1996: Minerals, Rocks and Fossils. Hamlyn, Lontoo. ISBN: 0-600-57512-8
  • Brocardo, G., 1994: Minerals & Gemstones. ISBN: 0-7153-0197-7

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hematiitti.