Helge ån vesistö
Helge ån vesistö (ruots. Helge ås avrinningsområde, vesistöaluetunnus 88) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Helge ån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 4 749 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Pääuoman osuudet | |
|---|---|
| nimi | pituus (km) |
| Helge å | 4 |
| Hammarsjön | |
| Helge å | 6 |
| Araslövssjön | |
| Helge å | 48 |
| Osbysjön | |
| Helge å | 9 |
| Skeingesjön | |
| Helge å | 29 |
| Delarymagasinet | |
| Helge å | 10 |
| Skeppshultasjön | |
| Helge å | 4 |
| Möckeln | |
| Helge å | 3 |
| Agunnarydsjön | |
| Helge å | 3 |
| Stensjön | |
| Helge å | 1 |
| Ryssbysjön | |
| Helge å | 28 |
| Lähteet: 1 = [3] | |
Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Helge å, jonka pituus on 200 kilometriä. Joki laskee Itämereen noin 1,5 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helge ån vesistön itäpuolella olevat vesistöt laskevat Itämeren pääaltaaseen ja länsipuolella Atlantin suuntaan. Tällä vedenjakajalla on Helge ån vesistöllä pitkä osuus, joka jatkuu koko sen länsireunaa pitkin. Vedenjakajan takana sijaitsevat Laganin vesistö (tunnus 98) ja Rönne ån vesistö (tunnus 96). Helge ån vesistön itäpuolella sijaitsecat puolestaan Mörruminjoen vesistö (tunnus 86) koillisessa ja Skräbeånin vesistö (tunnus 87) idässä. Merenrannikolla joesuun ympäristössä on mereen laskevien ojien ja purojen pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-alakin on pieni.[1]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (53,7 %), turve (13,2 %), kalliomaa (0,6 %), hiekka ja sora (3,9 %), multamaa (15,1 %), savimaa (4,4 %) ja jäätikköjokijäänteet (3,8 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (62,7 %), soita ja kosteikkoja (3,5 %), viljelymaita (19,7 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (2,8 %) sekä joutomaita (6,6 %). Näiden lisäksi on 4,7 % vesistöjä.[5]
Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Helge ån keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Helge ån virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 47,4 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 149 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 12,7 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 46,6 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 150 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 203,7 m³/s on mitattu helmikuussa 2002 ja pienin 9,9 m³/s elokuussa 1992. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot.[3]
Sivu-uomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helge ån pääuomalla on lukuisia sivujokia ja -puroja, jotka yhtyvät uoman eri osuuksille. Niistä merkittävimmät ovat Vramsån, Bivarödsån, Almaån, Driveån, suurin monista Lillåneista ja Lilla Helge å. Alla olevaan taulukkoon on koottu joitakin sivu-uomia siinä järjestyksessä, kuin ne tulevat alajuoksulta noustessa vastaan. Yhtymäkohdan etäisyys joenuusta ja pääuoman kohdan nimi on tiedettäessä mainittu. Vesistössä on useita Lillån-nimisiä jokia, joiden perässä on erottelevat numerot. On toinenkin Möckelniin laskeva joki, jolla on nimi Helge å mutta joka ei ole valittu pääuoman osuudeksi.
| Sivu-uoman nimi |
Yhtyy Helge ån (km suusta) |
Pääuoman kohta |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma-alue (km²) |
Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vittskövleån | Helge å | 20 | 80 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Mjöån | Helge å | 27 | 85 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Vramsån | Helge å | 374 | 1,1,1,-,-,1 | |||
| Råbelövskanalen | 13 | Helge å | 8 | 71 | 1,1,1,-,-,1 | |
| Vinne å | 20 | Araslövssjön | 197 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Bivarödsån | 30 | Helge å | 51 | 228 | 1,1,1,-,-,1 | |
| Almaån | 36 | Helge å | 882 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Linebäck | 42 | Helge å | 15 | 25 | 1,1,1,-,-,1 | |
| Olingeån | 44 | Helge å | 11 | 56 | 1,1,1,-,-,1 | |
| Kilingaån | 51 | Helge å | 30 | 114 | 1,1,1,-,-,1 | |
| Driveån | 70 | Osbysjön | 131 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Simontorpsån | 80 | Skeingesjön | 12 | 68 | 1,1,1,-,-,1 | |
| Vieån | 80 | Helge å | 1,1,1,-,-,1 | |||
| Lillån | Helge å | 8 | 1,1,1,-,-,1 | |||
| Lillån (2) | Helge å | 1,1,1,-,-,1 | ||||
| Lillån (3) | 98 | Helge å | 17 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| puro Holmsjönistä | Helge å | 1,1,1,-,-,1 | ||||
| Lillån (4) | 108 | Helge å | 279 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Lillån (5) | 114 | Helge å | 12 | 103 | 1,1,1,-,-,1 | |
| oja Kalvsjöniin | Möckeln | 26 | 1,1,1,-,-,1 | |||
| Helge å (2) | Möckeln | 409 | 1,1,1,-,-,1 | |||
| Lilla Helge å | 136 | Möckeln | 164 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Ljungabäcken | 151 | Ryssbysjön | 20 | 76 | 1,1,1,-,-,1 | |
| Ålabäcken | 159 | Helge å | 1 | 10 | 1,1,1,-,-,1 |
Lähteet: 1 = [3]
Vesivoimaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 73 patoa, joilla ei säännöstellä jokien virtaamia.[5]
Helge ån pääuomassa on 15 vesivoimalaitosta: Torsebro, Knislinge, Emsfors, Nöbbelöv, Broby, Njura, Östanå, Genastorp, Hästberga, Kimmelsbygd, Delary, Fredriksfors, Gustavsfors, Diö ja Gemla. Vesistön sivu-uomissa on vielä 12 voimalaa lisää:
- Almaånissa on Spånga 1, Brittedal ja Algustorps Mölla,
- Drivånissa on Bökeberga,
- Kilingaånissa on Romperöds gård,
- Lilla Helge åssa on Granhult,
- Lillånissa on Lillån ja Veka,
- Vieånissa on Mölleröd,
- Vramsånissa on Ugerups Mölla, Bäcklunda Kvarn ja Tången.
Voimaloiden yhteisteho on 34,3 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 134,0 gigawattituntia.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Helge å.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Helge ån joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 5.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Helge å (SE619440-140096) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 5.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3973–4037, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Helge ån vesistö (Excel-lomake nro 191), Vattenwebb, SMHI, viitattu 5.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Helge å, vattenkraft.info, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)
