Heikki Kestilä
Kaarlo Heikki Kestilä (27. tammikuuta 1879 Turku – 18. joulukuuta 1962 Turku) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, Kestilän Pukimon toimitusjohtaja jota pidetään suomalaisen valmisvaateteollisuuden perustajana. Hän sai kauppaneuvoksen arvon 1943. Koulutukseltaan hän oli filosofian maisteri.
Heikki Kestilän isä Henrik Kestilä (1845–1910) oli menestynyt kotiteollisuus- ja tekstiilialan kauppiaana Turussa ja perustanut vuonna 1903 yhdessä Ernst Dahlströmin kanssa liikkeen nimeltä H. Kestilän kangas- ja lankatavarain kauppa. Poika Heikki sai koulutuksen Turun suomalaisessa lyseossa ja lähti sitten Helsingin yliopistoon opiskelemaan kreikkaa ja filosofiaa. Hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1905, lähti opintomatkalle Englantiin ja otti palattuaan opettajan toimen Länsi-Suomen kansanopistosta Huittisista.
Opettajanura keskeytyi yllättäen, kun isä Henrik Kestilä kuoli raitiovaunun töytäisemänä 1910 ja poika joutui palaamaan Turkuun hoitamaan isänsä liikettä. Heikki Kestilä alkoi kehittää yritystä voimakkaasti. Vuonna 1911 hän perusti Suomen ensimmäisen valmisvaatevalmistamon, Suomalaisen Pukimon, joka toimi aluksi hänen kotonaan Humalistonkatu 3:ssa, jossa sijaitseva rakennus, vuonna 1955 rakennettu Kestilän pääkonttori, tunnetaan yhä nimellä Kestilänkulma. Räätäli Hjalmar Rytsölä leikkasi kankaat, jotka toimitettiin sitten kotiompelijoille ympäri kaupunkia. Valtaosa töistä oli aluksi tilaustöitä, mutta Heikki Kestilä alkoi panostaa vahvasti valmisvaatteisiin, kunnes Yliopiston- ja Humalistonkadun kulman myymälän yläkertaan perustettiin oma ompelimo.
Yhdessä K. E. Heikkilän (1875–1933) kanssa Heikki Kestilä perusti vuonna 1918 toisen valmisvaateompelimon Tampereelle. Heikkilä & Kestilä Oy alkoi saada sotilaspukutilauksia vasta itsenäistyneen Suomen puolustusvoimilta ja laajensi tuotantoa perustamalla Tampereen Nalkalaan uuden tehtaan 1926. Turussa vaatevalmistusta laajennettiin myös uusiin tiloihin, ja vuonna 1928 yrityksen johtajaksi tullut August Laurén (1897–1953) kasvatti Kestilän Pukimoksi nimensä muuttaneesta yrityksestä vähitellen Suomen suurimman pukutehtaan kunnes lähti perustamaan omaa yritystään Siloa. Myös Heikkilä & Kestilä Tampereella laajeni, kun siihen fuusioitiin Vaatetus Oy ja Kauppiaitten Pukutehdas Oy ja muodostettiin Yhtyneet Pukutehtaat Oy vuonna 1932. Leijona-tuotemerkistään tunnettu yhtiö siirtyi 1941 SOK:n omistukseen.
Heikki Kestilä otti sotien jälkeen Kestilän Pukimon toimitusjohtajuuden toimittuaan sitä ennen johtokunnan puheenjohtajana. Hän yhtiöitti yrityksen vuonna 1947 perustetun turkisosaston Kestilän Myymälät Oy:ksi, jolloin markkinointi erotettiin valmistuksesta. Kestilän Pukimo Oy rakennutti uuden tehdasrakennuksen Turun Brahenkadulle 1950-luvun puolivälissä.
Heikki Kestilällä oli merkittävä rooli myös muun muassa Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun perustamisessa, varainhankinnassa ja hallinnossa. Hänen merkittävän lahjoituksensa avulla yliopistoon voitiin perustaa lääketieteellinen tiedekunta. Yliopiston hallintoelinten lisäksi hän oli mukana muun muassa Turun Teatterin kannatusyhdistyksessä, Turun Liikemiesyhdistyksessä, Turun Rotaryklubissa ja Turun kauppakamarissa.
Heikki Kestilän kuudesta lapsesta vanhin Eero Kestilä (1919–2006) nousi 1952 Kestilän Pukimon toimitusjohtajaksi. Toinen poika Olli Kestilä tuli tunnetuksi arkkitehtina, joka piirsi myös Kestilänkulman toimitalon ja Brahenkadun tehtaan 1950-luvun puolivälissä.
Kestilän Pukimon toiminta päättyi konkurssiin vuonna 1989 Neuvostoliittoon suuntautuneen bilateraalikaupan äkkiä loputtua.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Möttönen, Tuomas: Kauppaneuvos Heikki Kestilä (1879–1962). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 18.12.2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (maksullinen)
- Heikki Kestilän rahasto, Patruunan perintö suomalaiselle sivistykselle (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf), Turun yliopisto. Viitattu 24.2.2016.
|
