Harjun stadion

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Harjun stadion
Harjun stadion 2014.JPG
Rakennuksen tiedot
Sijainti Ihantolantie 1, Jyväskylä
Koordinaatit 62.2443°N, 25.7398°EKoordinaatit: 62.2443°N, 25.7398°E
Avattu 1926
Remontoitu 2000
Laajennettu 1952
Omistaja Jyväskylän kaupunki
Kenttä Luonnonnurmi
Katsojakapasiteetti
  • Yhteensä: 4 500
  • Pääkatsomo: 1 600
  • Avokatsomo: 500
Kentän mitat

100 × 64 metriä

Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Harjun stadion on Jyväskylässä Harjulla sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion. Stadion toimii Ykkösessä pelaavan JJK:n kotikenttänä. Stadionin kapasiteetti on 4 500 katsojaa.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjun stadion–5.JPG
Harju stadium2.jpg

Jyväskylän urheilutoiminnan kehittyminen 1910-luvulla aiheutti tilanteen, jossa Hippoksella majaapitävän raviurheilun ja muun toiminnan välille syntyi kitkaa ja muut lajit alkoivat puuhata omaa kenttähanketta. Yleisurheilukilpailuja käytiin kuitenkin Hippoksen raviradalla aina 1920-luvun puoleen väliin saakka kunnostamalla rata erityisesti niitä varten. Samoihin aikoihin oli kuitenkin heitetty ilmaan ajatus urheilukentästä suositulle retkeily- ja virkistysalueelle, Harjulle. Asiaa puitiin kokouksesta kokoukseen kunnes vuonna 1923 saatiin lopullinen päätös Harjun stadionin rakentamisesta. Kenttä vihittiin käyttöön vuonna 1926.

Harju oli suomalaisen huippupesäpallon tapahtumien näyttämönä 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. 1950-luvulla valtaisan suosion saaneen pesäpallon takia stadionille rakennettiin 2 000-paikkainen katsomo. Kuuluisaksi kenttä tuli paikallisotteluiden kaudella, jolloin tavanomaiset katsojamäärät olivat 4 000–6 000 hengen suuruisia.

Jalkapalloa Harjulla on pelattu 1930-luvulta lähtien. Harjun yleisurheilupaikat modernisoitiin ensi kerran vuonna 1950, jolloin jo stadioniksi muodostuneella areenalla pidettiin ensimmäiset Kalevan kisat. Jalkapalloilijoiden oli määrä siirtyä Hippokselle 1960-luvulla, mutta kun Hippoksen kentästä tulikin lopulta hiekkakenttä, siirtyivät pesäpalloilijat vuonna 1968 sinne jalkapallon jäädessä Harjulle. Päätökseen vaikutti keskeisesti Pesäpalloliiton linjaus kieltää SM-sarjan pelit nurmikentillä.

Harjun stadionia on kunnostettu useaan otteeseen. Merkittävimmät muutostyöt on tehty esimerkiksi vuosina 1964–1965, jolloin radoille valettiin kumiasfatti. Katsomo katettiin vuosina 1979–1981. Seuraava suurempi kasvojenkohotus tehtiin Kalevan kisoja 1992 silmällä pitäen, jolloin kentälle rakennettiin tilapäiset istuinkatsomot lähes 10 000 hengelle. Rakenteet tuotiin suoraan jalkapallon EM-kilpailujen jäljiltä Tukholman seudun stadioneilta.

Veteraanien EM-kisoja 2000 varten stadion päätyi jälleen remonttiin. Vanha betoninen kaarrekatsomo purettiin ja tilalle rakennettiin mm. huoltotilat, pukuhuoneet, kokoustila, kahvio sekä toimistotilat katsomoiden yläosaan. Remontin kustannukset olivat noin 700 000 euroa.[2]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjulla on kiinteitä katsomopaikkoja noin 2 100, joista katetussa pääkatsomossa 1 600, avokatsomossa 500. Lisäksi stadionilla on siirrettäviä katsomoita.

Ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjun Stadionilla pelattujen jalkapallo-otteluiden yleisöennätys on JJK:n nimissä. 6. elokuuta 2011 HJK:ta vastaan pelattua ottelua seurasi 5 576 katsojaa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jalkapallokirja 2014, s. 464. Suomen Palloliitto, 2014.
  2. http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/laitokset/harju/Kehittyminen
  3. Sarjakärki HJK haki vieraspisteet Harjun ennätysyleisön edessä. FC JJK. 6.8.2011. Suomen Palloliitto. Viitattu 6.8.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Harjun stadion.