Harjun stadion

Harjun stadion
Rakennuksen tiedot
Sijainti	Ihantolantie 1, Jyväskylä
Koordinaatit	62.2443°N, 25.7398°E
Avattu	1926
Remontoitu	2000
Laajennettu	1952
Omistaja	Jyväskylän kaupunki
Kenttä	Luonnonnurmi, 100 × 64 m
Katsojakapasiteetti
Yhteensä: 3 000 Pääkatsomo: 1 500 Avokatsomo: 500 Muut katsomot: 1 000
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Harjun stadion (JJK:n markkinoinnissa Harjun ELY-stadion) on aivan Jyväskylän keskustassa, Harjun kaupunginosassa sijaitseva jalkapallo- ja yleisurheilustadion. Se on Veikkausliigassa pelaavan JJK:n kotikenttä.

Harjun stadionin historiaa

Jyväskylän urheilutoiminnan kehittyminen 1910-luvulla aiheutti tilanteen, jossa Hippoksella majaapitävän raviurheilun ja muun toiminnan välille syntyi kitkaa ja muut lajit alkoivat puuhata omaa kenttähanketta. Yleisurheilukilpailuja käytiin kuitenkin Hippoksen raviradalla aina 1920-luvun puoleen väliin saakka kunnostamalla rata erityisesti niitä varten. Samoihin aikoihin oli kuitenkin heitetty ilmaan ajatus urheilukentästä suositulle retkeily- ja virkistysalueelle, Harjulle. Asiaa puitiin kokouksesta kokoukseen kunnes vuonna 1923 saatiin lopullinen päätös Harjun stadionin rakentamisesta. Kenttä vihittiin käyttöön vuonna 1926.

Harju oli suomalaisen huippupesäpallon tapahtumien näyttämönä 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. 1950-luvulla valtaisan suosion saaneen pesäpallon takia stadionille rakennettiin 2 000-paikkainen katsomo. Kuuluisaksi kenttä tuli paikallisotteluiden kaudella, jolloin tavanomaiset katsojamäärät olivat 4 000–6 000 hengen suuruisia.

Jalkapalloa Harjulla on pelattu 1930-luvulta lähtien. Jalkapalloilijoiden oli määrä siirtyä Hippokselle 1960-luvulla, mutta kun Hippoksen kentästä tulikin lopulta hiekkakenttä, siirtyivät pesäpalloilijat vuonna 1968 sinne jalkapallon jäädessä Harjulle. Päätökseen vaikutti keskeisesti Pesäpalloliiton linjaus kieltää SM-sarjan pelit nurmikentillä.

Yleisöennätys

Harjun Stadionilla pelattujen jalkapallo-otteluiden yleisöennätys on JJK:n nimissä. 6. elokuuta 2011 HJK:ta vastaan pelattua ottelua seurasi 5 576 katsojaa.

Harjun olosuhteiden kehittyminen

Harjun stadion Vesilinnan tornista nähtynä 2007

Harjun yleisurheilupaikat modernisoitiin ensi kerran vuonna 1950, jolloin jo stadioniksi muodostuneella areenalla pidettiin ensimmäiset Kalevan kisat. Tämän jälkeen olosuhteita on paranneltu tasaiseen tahtiin, tekniikan ja tarpeiden kehittymisen mukaan. Harjulla on katsomopaikkoja noin 3 000, joista katetussa pääkatsomossa 1 500, avokatsomossa 500 ja siirrettävissä katsomoissa 1 000.

Harjun stadionia on kunnostettu useaan otteeseen. Merkittävimmät muutostyöt on tehty esimerkiksi vuosina 1964–1965, jolloin radoille valettiin kumiasfatti. Katsomo katettiin vuosina 1979–1981. Seuraava suurempi kasvojenkohotus tehtiin Kalevan kisoja 1992 silmällä pitäen, jolloin kentälle rakennettiin tilapäiset istuinkatsomot lähes 10 000 hengelle. Rakenteet tuotiin suoraan jalkapallon EM-kilpailujen jäljiltä Tukholman seudun stadioneilta.

Veteraanien EM-kisoja 2000 varten stadion päätyi jälleen remonttiin. Vanha betoninen kaarrekatsomo purettiin ja tilalle rakennettiin mm. huoltotilat, pukuhuoneet, kokoustila, kahvio sekä toimistotilat katsomoiden yläosaan. Remontin kustannukset olivat noin 700 000 euroa.

Katso myös

• Veikkausliigan olosuhdeohjelma

Aiheesta muualla

• JJK:n kotisivut

Veikkausliigan stadionit kaudella 2012

Harjun stadion | Hietalahden jalkapallostadion | Kuopion keskuskenttä | Lahden stadion | Paavo Nurmi -stadion † | Pietarsaaren keskuskenttä | Saviniemen jalkapallostadion | Sonera Stadium | Tapiolan urheilupuisto | Tehtaan kenttä | Veritas-stadion | Wiklöf Holding Arena
† Veritas-stadionin peruskorjauksen ajan