Hans Werner Henze

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hans Werner Henze (1960).

Hans Werner Henze (1. heinäkuuta 1926 Gütersloh, Nordrhein-Westfalen, Saksa27. lokakuuta 2012 Dresden, Saksi, Saksa[1]) oli saksalainen säveltäjä, joka yhdisti musiikissaan laaja-alaisesti erilaisia vaikutteita kuten sarjallisuutta, jazzia ja uusklassismia. Igor Stravinski oli hänelle tärkeä esikuva eklektisen sävellystyylin viljelijänä.

Henze oli poliittiselta vakaumukseltaan vasemmistolainen ja sävelsi teoksia muun muassa Ho Chi Minhin ja Che Guevaran kunniaksi. Vuonna 1953 Henze muutti Italiaan, koska hänestä Saksa suhtautui suvaitsemattomasti hänen poliittisiin näkemyksiinsä ja homoseksuaalisuuteensa.[2] Italian-vuosinaan hän teki yhteistyötä kirjailija Ingeborg Bachmannin kanssa. Hän asui Napolissa, Roomassa ja lopulta Marinossa Rooman lähellä.

Hans Werner Henzen sävellystuotanto on laaja. Hän oli sodanjälkeisen ajan tuotteliaimpia oopperasäveltäjiä. Hyvän vastaanoton saaneiden varhaiskauden oopperoidensa, kuten König Hirchin (1956) ja The Bassarids (1966), jälkeen hän ryhtyi tekemään poliittista musiikkiteatteria. 1970-luvun loppupuolella Henze palasi oopperan pariin ja The English Cat (1983) sai vaikutteita niin Alban Bergin Lulusta kuin Claudio Monteverdin Il ritorno d'Ulisse in patriasta.

Henzen tuotantoon kuuluu myös 10 sinfoniaa (1947–2000), 2 pianokonserttoa (1950–1967), 3 viulukonserttoa (1947–2002) sekä suuri joukko muita orkesteriteoksia, pianomusiikkia, 5 jousikvartettoa (1947–1976) ynnä muuta kamarimusiikkia, laulumusiikkia ja kuoroteoksia sekä baletteja ja elokuvamusiikkia (mm. Katharina Blumin menetetty maine).

Henze vieraili Suomessa vuonna 1964 ja ohjasi, lavasti, puvusti ja johti oopperansa Elegia nuorille rakastavaisille. Hän oli myös Porvoon Suvisoiton säveltäjävieras vuonna 1997.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bacon, Henry: Oopperan historia. Otava, 1995. ISBN 951-1-13273-3.
  • Henze, Hans Werner: Bohemian Fifths: An Autobiography. (Alkuteos: Reiselieder mit böhmischen Quinten: Autobiographische Mitteilungen 1926–1995.) London: Faber & Faber 1998.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hans Werner Henze ist tot Spiegel Online. 27.10.2012. Viitattu 27.10.2012. (saksaksi)
  2. Hans Werner Henzen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Abels, Norbert – Schmierer, Elisabeth (toim.): Hans Werner Henze und seine Zeit. Laaber: Laaber-Verlag, 2013. ISBN 978-3-89007-766-6.
  • Bielefeldt, Christian: Hans Werner Henze und Ingeborg Bachmann: Beobachtungen zur Intermedialität von Musik und Dichtung. Bielefeld: Transcript, 2003.
  • Bokina, John: Opera and Politics: From Monteverdi to Henze. New Heaven: Yale University Press, 1997.
  • Henze, Hans Werner: Essays. Mainz: Schott, 1964.
  • Henze, Hans Werner: Musik und Politik: Schriften und Gespräche 1955–1984. München: Deutscher Taschenbuch Verlag, 1976.
  • Henze, Hans Werner: Reiselieder mit böhmischen Quinten: Autobiographische Mitteilungen 1926–1995. Frankfurt am Main: Fischer, 1996.
  • Henze, Hans Werner: Komponieren in der Schule: Notizen aus einer Werkstatt. Mainz: Schott, 1998.
  • Henze, Hans Werner: L’Upupa: Nachtstücke aus dem Morgenland. Autobiographische Mitteilungen. Berlin: Propyläen, 2003.
  • Jungheinrich, Hans-Klaus (toim.): Im Laufe der Zeit: Kontinuität und Veränderung bei Hans Werner Henze. Mainz: Schott, 2002.
  • Rosteck, Jens: Hans Werner Henze: Rosen und Revolutionen. Berlin: Propyläen, 2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hans Werner Henze.