Hannu Osara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hannu Laurinpoika Osara (ruots. Hans Larsson; n. 1560 – n. 1601) oli vänrikki Nuijasodassa 1500-luvun lopulla.[1] Hän oli myös Klaus Flemingin nihtilipuston päällikkö Hämeenkyrössä.[2]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hannu Laurinpojan taustasta ei ole täyttä varmuutta. Eräät lähteet väittävät hänen olleen Lammin seurakunnan pastorin poika mutta toisten mukaan hän oli Roth-sukua, mahdollisesti Lars Hansson Rothin poika.[3]

Vuonna 1588 hän oli jo vänrikki Valentin Gödingin lippukunnassa.[4] Vuonna 1594, kaksi vuotta ennen Nuijasotaa, nuori Sigismund myönsi Hans Larssonille palkkioksi uskollisuudestaan kuningasta kohtaan Osaran talon ja viisi erämaataloa Pakulasta.[1] Näistä myöhemmin muodostui Osaran kartano.[2][5] Kolme vuotta Nuijasodan kukistamisen jälkeen Sigismund lahjoitti Hannu Laurinpojalle koko Viljakkalassa sijaitsevan Inkulan yhdeksäntoista talon maalaiskyläkylän. Kartanon herrana Hannu Laurinpoika oli Osaran kylän ja koko Hämeenkyrön mahtavin ja varakkain mies.

Kun Kaarle-herttuasta tuli Ruotsin kuningas vuonna 1600, hän aloitti oikeudenkäynnit vastustajiensa, Sigismundin ja Flemingin, kannattajia kohtaan. Hannu Laurinpoika vangittiin nopeasti ja saatettiin oikeuden eteen. Hän yritti vedota aatelisjuuriinsa tuomion lieventämiseksi, mutta tarvittavat todisteet puuttuivat, koska venäläiset olivat polttaneet asiakirjat Pitkän Vihan aikana. Hannu Laurinpoika tuomittiin kuolemaan vuonna 1601.[1] Hänen teloituksensa tarkka päivämäärä on tuntematon, mutta hänet todettiin kuolleeksi 14. lokakuuta 1601 Hämeenkyrön käräjillä ja vaimonsa Kirstin mainitaan leskeksi.[6] Tuomionsa vuoksi hän menetti tilansa Osaralla ja Inkulassa.

Hans Larssonilla ja Kirstinillä oli nykytietämyksen mukaan kolme tytärtä: Margareta, Brita ja Kerstin.[1][5][7]

Lisätietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Esi-isää etsimässä: Karkun Stenberg-lukkareiden esivanhemmista, osa I sukuajahistoriaa.blogspot.com. Viitattu Elokuu 25, 2020. fi
  2. a b Hämylä: N. A. Osara – Monen talon isäntä 2015. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Viitattu Elokuu 25, 2020. fi
  3. Tampereen Kauppaseura - page 22 iBooklet.fi. 2010. Tampereen Kauppaseura. Viitattu Elokuu 25, 2020. fi
  4. KA 2395:34
  5. a b Hannu Laurinpoika Osaran jälkipolvia Suodetlahden Sukuseura. Viitattu Elokuu 25, 2020. fi
  6. ”Lista över klagomål från allmogen i Finland” (SDRH vol. 3)
  7. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721: Abrahamus Matthiae (k. 1637) Suomen kansallisbiografia. Viitattu Elokuu 25, 2020. fi