HMS Nordenskjöld

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
HMS Nordenskjöld
HMS Nordenskjöld
HMS Nordenskjöld
Naval Ensign of Sweden.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Götaverken
Kölinlasku 1924
Laskettu vesille 19. kesäkuuta 1926
Palveluskäyttöön 27. syyskuuta 1927
Palveluskäytöstä poistettu palveluksesta 1. huhtikuuta 1963
romutettu
Tekniset tiedot
Uppouma 947 t (kuiva)
1 000 t (kuormattu)
Pituus 91,4 m
Leveys 8,8 m
Syväys 2,6 m
Koneteho 34 000 shp
Nopeus 35 solmua
Miehistöä 119
Aseistus 3 x Bofors 120 mm/L46 M/24 -tykkiä
2 x Vickers 40 mm/L39 M/22 -ilmatorjuntatykkiä
6 x 530 mm M/25 -torpedoputkea
20 x miinaa
2 x Sjbk M/24 -syvyyspomminheitintä
2 x Sjbf M/24 -syvyyspommikiskoa

HMS Nordenskjöld (runkonumerot 12, 2, 22 ja 72) oli Ruotsin laivaston Ehrensköld-luokan hävittäjä.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ehrensköld-luokka

Alus tilattiin Göteborgista Götaverken AB:lta. Sen köli laskettiin 1924 ja alus laskettiin vesille 19. kesäkuuta 1926. Alus liitettiin laivastoon 27. syyskuuta 1927.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan aikana alus valvoi Ruotsin puolueettomuutta. Saksan vallattua Tanskan ja Norjan tuli Ruotsille tärkeäksi öljynsaannin turvaaminen. Diplomaattisten toimien seurauksena saatiin tilattua vuoden 1940 kesällä 15 000 tonnin öljylasti, jota kuljetti ruotsalainen tankkeri MT Sveadrott. HMS Nordenskjöld ja apuristeilijä Waria lähtivät 1. syyskuuta Göteborgista kohdatakseen tankkerin Shetlannin vesillä. Alukset tankattiin Kristiansandissa, josta ne jatkoivat matkaansa tiistaina 3. syyskuuta saksalaisen luotsialuksen opastamana. Warialla oli paravaanit ulkona ja Nordenskjöld seurasi tarkasti edellä menevän aluksen vanavedessä. Alusten yli lensi aluksi runsaasti Saksan ilmavoimien koneita ja Pohjanmerellä Britannian kuninkaallisten ilmavoimien koneita. Torstaina 5. syyskuuta saattajat saivat radioyhteyden tankkeriin ja hieman ennen puoltayötä alukset kohtasivat. Paluumatkalla alukset vierailivat jälleen Kristiansandissa, jossa niiden tankit täytettiin. Maanantaina 9. syyskuuta saattue saapui Götajoen suulle.[2]

Sodan jälkeen alus muutettiin sukellusveneentorjuntatehtäviin, jolloin se aseistettiin neljällä 40 millimetrin ja yhdellä 20 millimetrin tykillä sekä sukellusveneentorjuntaheittimin. Ainoastaan etukannen 120 millimetrin tykki säilytettiin. Torpedoputket poistettiin ja verkkorakenteinen masto asennettiin.[3]

Alus poistettiin palveluksesta 1. huhtikuuta 1963, jonka jälkeen sitä käytettiin maalilaivana. Hylky myytiin 1964 ja se romutettiin Göteborgissa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)
  • Hofsten, Gustaf von & Waernberg, Jan: Örlogsfartyg - Svenska maskindrivna fartyg under tretungad flagg. Luulaja: Svenskt Militärhistoriskt Bibliotek, 2004. ISBN 91-974384-3-X. (ruotsiksi)
  • Borgenstam, Curt; Insulander, Per & Kaudern, Gösta: Jagare: Med svenska flottans jagare under 80 år. Karlskrona: Axel Abrahamsons Tryckeri AB, 1989. ISBN 91-970700-41. (ruotsiksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hofsten, Gustaf von & Waernberg, Jan s. 156
  2. Borgenstam, Curt et al s. 92
  3. a b Whitley, M. J. s. 249