Hänen olivat linnut
| Hänen olivat linnut | |
|---|---|
| Kirjailija | Marja-Liisa Vartio |
| Kieli | suomi |
| Kustantaja | Otava |
| Julkaistu | 1967 |
| Sivumäärä | 256 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Hänen olivat linnut on Marja-Liisa Vartion romaani, joka julkaistiin postuumisti vuonna 1967. Romaania pidetään Vartion pääteoksena ja sitä on luonnehdittu erääksi suomalaisen modernismin perusteoksista. Sen pohjalta tehtiin saman niminen televisioelokuva vuonna 1976.[1] Hänen olivat linnut kertoo leskiruustinna Adele Bromsista, joka muistelee elettyä elämää kotiapulaisensa Alman kanssa. Tarina sijoittuu runsaan kolmen vuosikymmenen ajalle.[1]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hieman hupsu ja omalaatuinen Adele Broms elää talossaan miesvainajaltaan rovasti Birger Bromsilta perimiensä täytettyjen lintujen ympäröimänä. Toinen keskeinen henkilö on pappilan palvelijatar Alma. Teos rakentuu pitkälti Adelen ja Alman välisen dialogin varaan, kuvailevaa kerrontaa on niukalti.[2][3] Adele palaa muisteluissaan menneisiin: valotetaan Birgerin varhaiseen kuolemaan päättynyttä, lyhyeksi jäänyttä avioliittoa ja Adelen huonoja välejä kälyihinsä Elsaan ja Teodolindaan. [1] Teodolindan aviomiehen, apteekkari Holgerin, kanssa Adele tulee hyvin toimeen. Holger kirjoittaa Adelelle tekaistuja reseptejä, joilla Adele saa rauhoittavat lääkkeensä. Mies vierailee usein Adelen ja Alman luona ja toisinaan lähentelee Almaa.[1]
Adelen ja Birgerin asuttama pappila on tuhoutunut tulipalossa vuosikymmeniä sitten ja lintujen pelastaminen oli Birgerille ensiarvoisen tärkeää. Birger kuolee joitakin vuosia tulipalon jälkeen ja Adele muuttaa Antti-poikansa kanssa Birgerin entiseen kotitaloon.[1] Adelen sisäköt kaikkoavat yksi toisensa jälkeen, sillä he eivät siedä leskiruustinnan oikkuja. Pitkäpinnaisimmaksi osoittautuu Alma, mutta hänenkin mittansa täyttyy Adelen hulluuskohtauksista. Hän ei kuitenkaan jätä Adelea lopullisesti.[1]
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teoksessa Sininen laulu Vartion romaania luonnehditaan "kerronnaltaan mestarilliseksi, paikoin unenomaiseksi".[4] Vartion kuoleman jälkeen julkaistun romaanin viimeistelivät Paavo Haavikko ja Tuomas Anhava.[1] Hänen olivat linnut on julkaistu ruotsiksi nimellä Fåglarna var hans.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Marja-Liisa Vartio: Hänen olivat linnut Yle Uutiset. Viitattu 31.7.2016.
- ↑ Hänen olivat linnut Teos.fi. Arkistoitu 19.8.2016. Viitattu 31.7.2016.
- ↑ Hänen olivat linnut / Lukusana-kirjallisuuspiirissä luettiin kotimainen klassikko Päijät-Hämeen verkkokirjasto Lastu. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 31.7.2016.
- ↑ Bagh, Peter von: Sininen laulu - itsenäisen Suomen taiteiden tarina, s. 363. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2007. ISBN 978-951-0-32895-8.